Metsäkeskuksen etusivulle
På Svenska

Oman metsän tietoihin kannattaa tutustua

Metsäkeskus kerää ja tuottaa metsävaratietoa kotimaan yksityismetsistä. Metsävaratiedon perusteella metsänomistaja voi suunnitella hakkuu- ja hoitotöitä ja saada tietoa arvokkaista luontokohteista. Mistä oman metsän tietoja pääsee katsomaan ja miten tietoa kerätään tulevina vuosina? Metsätietopäällikkö Raito Paananen vastaa kysymyksiin.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Mies istuu nurmikolla kannettava tietokone sylissään ja katsoo oman metsänsä tietoja Metsään.fi-palvelusta. Hän nojaa puuhun. Miehen ympärillä on nurmikkoa ja taustalla on metsää.

Metsänomistaja voi katsella oman metsänsä tietoja maksuttomasta Metsään.fi-palvelusta.

19.05.2020

Teksti: Raito Paananen Kuvat: Raito Paananen, Metsäkeskus, Maanmittauslaitos

Suomen metsäkeskus on kerännyt tietoa kotimaan yksityismetsistä kaukokartoitusmenetelmillä vuodesta 2010 alkaen. Koko maan yksityismetsät on kartoitettu tämän vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa uusi inventointikierros.

Miten metsävaratietoa kerätään uudella inventointikierroksella?   

– Metsien inventointi perustuu edelleenkin lentokoneesta tehtävään laserkeilaukseen ja ilmakuvaukseen, maastossa tehtäviin koealamittauksiin sekä monipuolisiin laskentamenetelmiin. Tiedot yksityismetsistä kerätään edellistä inventointikierrosta nopeammin, eli kuuden vuoden aikana vuosina 2020-25. Vuosittain kartoitettavia alueita on noin 20 ja yksittäisen alueen koko on noin 300 000 hehtaaria.   

– Laserkeilauksen pistetiheys nostetaan kertaluokkaa korkeammaksi verrattuna aikaisempaan, eli noin 5 pisteeseen neliömetrillä. Lisäksi maastossa mitattavien koealojen mittaustekniikka muuttuu osittain.Nämä muutokset parantavat tiedon laatua ja tarkkuutta.  

Tummansinisellä pohjalla on havainnollistettu laserkeilauksen punakeltaista ja vihreää pistepilveä. Vasemmalla kuvassa näkyy aiemman keilausmenetelmän harvaa pistepilveä ja oikealla uuden menetelmän noin kymmenen kertaa tiheämpää pistepilveä.

Havainnekuvasta näkyy, kuinka laserkeilauksen pistetiheys kasvaa alkavalla inventointikierroksella. Metsistä saadaan entistä tarkempaa tietoa. Kuva: Maanmittauslaitos.
 

Mitä tietoa kaukokartoituksella saadaan kerättyä ja mitä ei?   

– Kaukokartoituksella kerätään tietoa metsässä kasvavan puuston koosta, määrästä ja iästä puulajeittain. Puulajeina ovat mänty, kuusi ja lehtipuut. Menetelmällä ei pystytä erottelemaan eri lehtipuulajeja. Mitä pienempään puustoon mennään, sen hankalampaa on kaukokartoitus. Se soveltuukin parhaiten varttuneempiin metsiin, joissa tietojen tarkkuus on todettu hyväksi.  

– Jatkossa tarkempi laserkeilaus tuo jonkin verran parannusta myös taimikoiden ja nuorten metsien inventointiin. Lisäksi käytetään pääosin maastoarviointeihin perustuvaa maaperä- ja kasvupaikkatietoa, jota ei saada riittävän luotettavasti suoraan kaukokartoituksella.   

– Metsätiedot tuotetaan puustoltaan ja maapohjaltaan yhtenäisille metsikkökuvioille. Kuviotieto on hyvää pohjatietoa metsän hakkuu- ja hoitotöiden suunnittelussa. Metsävaratietoaineistossa on myös maastotarkastuksiin perustuvaa tietoa erilaisista luontokohteista. Tiheämpipulssinen laserkeilaus parantaa metsiköiden puuston rakenteen kuvaamista ja tarjoaa jatkossa mahdollisuuksia esimerkiksi eri-ikäisrakenteisten metsien ja säästöpuiden kartoitukseen.  

Mistä metsänomistaja näkee oman metsänsä tiedot? Miten tietoja voi käyttää?  

– Metsänomistaja voi katsoa oman metsätilansa tietoja Metsään.fi-palvelussa. Palveluun pääsee kirjautumalla verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Metsään.fi-palvelusta saa hyvän kokonaiskuvan oman metsän puustosta, hoitokohteista ja hakkuumahdollisuuksista. Samalla näkee myös, onko metsissä arvokkaita luontokohteita. Palvelu on maksuton.  

– Kaukokartoituksella tuotettua metsävaratietoa voi hyvin käyttää perustietona, kun suunnittelee ja laittaa liikkeelle esimerkiksi metsänhoitotöitä, hakkuita tai vaikkapa metsän suojelua. Palvelussa on hakkuu- ja hoitoehdotuksia metsikkökuvioittain. Niiden avulla metsänomistaja voi harkita, täytyisikö jollekin kuviolle lähteä taimikonhoitotöihin tai onko joku osa metsää jo uudistushakkuuvaiheessa. Nämä palvelussa olevat hoitoehdotukset on laadittu laskennallisesti ja ne perustuvat metsänhoitosuosituksiin, mutta niitä ei ole varmistettu maastossa. On myös hyvä muistaa, että Metsään.fi-palvelussa näkyvä toimenpide-ehdotus on vain ehdotus ja lopullinen päätös on aina metsänomistajalla.

  Kuvassa on karttanäkymä Metsään.fi-palvelusta, jossa näkyvät kuvioittain ehdotetut hoitotyöt, hakkuut sekä tiedot luontokohteista.

Metsään.fi-palvelusta voi katsella hakkuu- ja hoitoehdotuksia metsikkökuvioittain. Palvelussa on myös tietoja erityisen tärkeistä elinympäristöistä. 
 

–Metsään.fi-palveluun päivitetään uutta tietoa, kun metsävaratiedon keruu etenee. Oman metsätilan tietojen tulevan julkaisuvuoden näkee Metsäkeskuksen Metsävaratiedon saatavuus -karttapalvelusta. Metsävaratietoa voi selailla ja ladata myös Metsään.fi-verkkosivuilla avoimen metsätiedon osiossa, kuitenkin ilman kiinteistö -ja omistajatietoja.  

Miten metsävaratietoa pidetään ajan tasalla?   

– Metsävaratietoa pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Tietojen päivitys perustuu tällä hetkellä Metsäkeskukseen toimitettuihin metsänkäyttöilmoituksiin ja Kemera-metsänhoitotöiden toteutusilmoituksiin. Lisäksi tietoja päivitetään muun muassa Metsään.fi-palvelun kautta tulevien päivityspyyntöjen ja muiden metsänomistajien tai toimijoiden tekemien ilmoitusten, kiinteistörajamuutosten ja erilaisten luonnonsuojelu- ja ympäristötukiaineistojen avulla. Puustotietoja päivitetään vuosittain laskennallisten kasvumallien avulla.   

– Lähivuosien tavoitteena on parantaa tietojen ajantasaisuutta ja laatua merkittävästi hyödyntämällä suoraan hakkuukoneelta saatavaa tietoa hakkuun rajauksesta, ajankohdasta ja hakkuutavasta. Jatkossa tietojen päivityksessä käytetään myös yhä enemmän metsänhoitotöiden omavalvontatietoja.  

Miten metsävaratieto eroaa tilakohtaisesta metsäsuunnitelmasta?   

– Tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa kuunnellaan metsänomistajan tavoitteita. Metsäsuunnitelmaan kirjataan tuleviksi vuosiksi suositeltavia toimenpiteitä, ja niissä on huomioitu metsän kehitysvaiheen lisäksi metsänomistajan toiveet. Lisäksi suunnitelmassa yleensä esitetään metsätilan tulo- ja menoarviot ja muuta koostetietoa.

Metsään.fi-palvelussa oleva metsävaratieto eroaa metsäsuunnitelmasta. Metsänomistajan tavoitteita ei selvitetä, vaan kunkin metsikkökuvion toimenpide-ehdotukset tuotetaan suoraan puuston perusteella, eikä niissä huomioida metsätilan kokonaisuutta. Jos metsätila sisältäisi pelkkää uudistuskypsää metsää, ehdotettaisiin kaikki kuviot uudistettaviksi saman tien. Se on toki mahdollista, mutta harvoin taloudellisesti järkevää.   

– Metsävaratieto toimii hyvänä perustietona ja kertoo metsän hakkuumahdollisuuksista ja hoitotarpeista. Metsänomistajan tarpeiden mukaan sitä voidaan käyttää joko suoraan tai sitten räätälöidä sen pohjalta tilaustyönä omistajansa näköinen tilakohtainen metsäsuunnitelma. Metsäkeskus ei tarjoa kaupallista metsäsuunnittelua, mutta palveluntarjoajia voi etsiä esimerkiksi Metsään.fi-palvelun toimijahakemistosta.  
 

Koealamittaaja mittaa männyn runkoa paikantavien mittasaksien avulla. Taustalla on mäntymetsää.​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​

Koealamittaukset ovat tärkeä osa metsävaratiedon inventointia. Maastossa mitataan tietoja myös yksittäisistä puista.  

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.