Polttopuun päästöihin voi vaikuttaa – ota avuksi kolme vinkkiä
Polttopuiden laadukkaalla hankinta- ja käsittelyketjulla sekä erilaisten tulisijojen oikealla käyttötavalla voi ratkaisevasti vähentää polttopuun päästöjä. Suomen metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden asiantuntija Urpo Hassinen antaa vinkit vähäpäästöiseen, energiatehokkaaseen ja turvalliseen puulämmitykseen.
Perinteisessä leivinuunissa isot puut ladotaan väljästi alle ja pienet sytytyspuut päälle. Uudemmissa tulisijoissa on käyttöohjeet, joiden mukaan kannattaa toimia.
14.01.2020
Teksti: Hanna Tahvanainen ja Urpo Hassinen Kuvat: Urpo Hassinen, Anniina Kontiokorpi
Huolehdi näistä kolmesta asiasta, jotta polttopuut palavat mahdollisimman puhtaasti:
1.Polttopuun riittävän alhainen kosteus
Polttopuun hyvä laatu ja ennen kaikkea riittävän alhainen kosteus ovat onnistuneen palamisen perustana. Sateisuudeltaan normaalina vuonna kevään ja kesän kestänyt kuivatus katetussa avaran paikan varastossa tai pinossa riittää useimmiten alle 20 prosentin tavoitekosteuden saavuttamiseen.
Käytetyin polttopuun kuivausmenetelmä on luonnonkuivaus katetuissa kasoissa tai häkeissä.
– Luonnonkuivauksessa tavoitteena on rankojen korjuu talvikuukausina ja pilkonta mahdollisimman pian kevättalvella, koska parhaat luonnonkuivaussäät ovat huhtikuusta heinäkuuhun, Urpo Hassinen vinkkaa.
Puun kuoren rikkominen edistää rangan kuivumista selvästi. Esimerkiksi koneellisesti korjattujen rankojen kosteus tienvarsivarastossa on keväällä kuukauden kuluttua hakkuusta jopa 10 prosenttiyksikköä alhaisempi, kuin vastaavien itse kaadettujen puiden.
2. Polttopuiden varastointi
Polttopuiden varastoinnilla voidaan heikentää tai parantaa puiden laatua. Hyvässä puuvarastossa tuuletus pelaa ja ilma pääsee kiertämään myös puiden alta. Lisäksi varastoinnissa on syytä huomioida varaston sijainti, paloturvallisuus sekä se, että polttopuut säilyvät kuivina varastossa.
– Myös käyttömukavuus kannattaa ottaa huomioon. Käyttömukavuutta on turhan käsittelyn välttäminen ja puiden sujuva siirto tulisijan luo, Hassinen sanoo.
Polttopuut kuivuvat hyvin katetussa varastossa tai pinossa. Hyvässä puuvarastossa puut pääsevät tuulettumaan myös alta päin.
3. Polttotapa
Puun polttotavalla on suuri merkitys päästöihin ja käytettävän puun määrään.
– Uudemmissa tulisijoissa on jo käyttöohjeet, joiden mukaan kannattaa toimia. Perinteisen leivinuunin sytytyksessä ladotaan ensin isot puut väljästi alle ja sytykkeet sekä pienet sytytyspuut päälle. Puita pinotaan enintään puolet pesän tilavuudesta, Hassinen kertoo.
Sytytyksen jälkeen on tarkkailtava ja säädettävä ilmamääriä. Liian runsas ilma ja voimakas palaminen lisäävät päästöjä, samoin kuin vähähappinen kitupalo, joka lisäksi nokeaa savukanaviston. Onnistuneessa sytytyksessä puu ensin kaasuuntuu ja syntyneet palokaasut palavat tehokkaasti. Tilannetta voi seurata myös tarkkailemalla piipusta tulevaa savua. Puhtaassa palamisessa valtaosa savusta on vaaleaa.
– Päästöjen kannalta puiden syttyminen on kaikkein kriittisin vaihe. Turhia puiden lisäys- ja syttymiskertoja on vältettävä, ja siksi toinen alkusytytystä suurempien puiden pesällinen ladotaan tiiviisti vasta hiipuvan hiilloksen päälle, Hassinen sanoo.
Lämmityksen loppuvaiheessa hiilet vedetään pois ja pelti suljetaan vasta kun hiillos on sammunut. Hehkuva hiillos tuottaa vielä tappavan vaarallista häkää.
Hassinen muistuttaa, että tunnelmallista uusiutuvaa lämpöenergiaa tuottava tulisija ei ole tarkoitettu roskien ja jätteiden polttamiseen. Lisäksi tulisijan säännöllinen puhdistus, nuohous ja mahdollisten vaurioiden korjaaminen pitävät hyötysuhteen ja paloturvallisuuden kunnossa.
Metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden asiantuntija Urpo Hassinen kertoo, että puulämmityksessä tavoitteena on mahdollisimman vähäpäästöinen, energiatehokas ja turvallinen polttotapahtuma.
Fakta
Polttopuun käyttö
- Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan Suomen pientalot käyttivät 5,9 miljoonaa kiintokuutiometriä polttopuuta lämmityskaudella 2016/2017. Tästä määrästä klapeja oli 4,7 miljoonaa ja halkoja 1,2 miljoonaa kuutiometriä.
- Yli puolet pientalojen käyttämästä polttopuusta hankitaan omasta metsästä ja muuten omatoimisesti noin neljännes. Lisäksi polttopuuta ostetaan valmiina suoraan polttopuuyrittäjiltä tai erilaisten sähköisten myyntikanavien kautta.
- Yleisimmin polttopuuna käytetty puulaji on koivu, jonka yhden kuivan pinokuution polttaminen varaavassa takassa tai leivinuunissa tuottaa kiinteistöön noin 1 000 kWh lämpöenergiaa. Muiden puulajien pinokuution energiatuotto on 20-30 prosenttia koivua alhaisempi.
- Puulajin lisäksi todelliseen huoneistoon saatavaan lämmitysenergian määrään vaikuttaa merkittävästi tulisijan hyötysuhde, jossa on suuriakin vaihteluja johtuen muun muassa uunin, takan tai kattilan polttotekniikasta, iästä ja hoidosta.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Varaavan uunin periaate on saada savukaasujen lämpötila mahdollisimman korkeaksi mahdollisimman pian.Puut ladotaan pesään niin harvaksi että liekki pääsee puiden väliin ja n.2/3-osaa pesän tilavuudesta.Ensiksi pesään isot ja oksaiset puut ,näin saadaan aikaan tasainen hiillos joka voidaan vetää aikaisemmin ja pellit voidaan sulkea aikaisemmin.Puiden alle ns.arinapuu,ohut poikkipuu joka pitää puut irti arinasta.Sytytys alta useasta kohtaa.Näin saadaan aikaan tehokas palaminen mahd.pian.Lisäyspuita ei pidä latoa tiiviisti koska edelleen liekkien pitää päästä puiden välistä.
Kun hiillos vedetään,niin joko raotetaan tuhkapesän luukun säleikkö auki tai jos on umpinainen luukku,se raotetaan riippumaan toisen korvallisen varaan.Hiilloksen pitää saada ilmaa jotta kekäleet palavat tuhkaksi.Hiilten vetämisen ja tuhkapesän hiililuukun sulkemisen jälkeen varmistetaan esim.tulitikulla tms.että tuhkapesästä käy kunnon veto hormiin päin.Näin varmistetaan että tuhkapesästä hormiin/häkähormiin menevä reikä on auki eikä näinollen ole vaaraa että häkä pääsee huoneilmaan.Jos hiillos on hiipunut kunnolla ennen vetämistä,riittää jos häkäpelti on auki tunnin.Oikein sijoitettu ja toimiva häkävaroitin varmistaa että toimit oikein.
Aivan. Hiilten vetämisellä tarkoitat varmaankin pesän eli hiilten kopistelua. Häkää pitää varoa.
Yksi lisäniksi vielä puiden polttoon: kun tuot poltettavat puut esim. pilkkeet puukopassa ulkoa liiteristä sisälle edellisenä päivänä, ne ehtivät lämmitä ennen pesään panoa ja syttyvät paljon peremmin mm. päältä sytytettäessä.
Hiilten vetämisellä tarkoitan nimenomaan vetämistä tuhkapesään.Hiilloksen kohentaminen on sitä millä saadaan tasaisempi hiillos joka voidaan vetää aikaisemmin tuhkapesään.
Olen lämmittänyt leivinuuneja noin 50 v, ja kokeillut kaikenlaista, Puun laatu/kuivuus on oleellista. Sytytystapa vastaten kakluunin päältäsytytystä metrisillä haloilla on toinen. Olen tehnyt sen siten että teen pienet kynsitulet A3 pahvinpalan päälle ja työnnän sen uunin perälle,, sitten ladotaan halot. Halkosatsi syttyy ja ja palaa "vastatuuleen " vetoa vasten jolloin happea riittää palamiseen koko ekapesällisen verran. Toinen pesällinen sitten niin että hiilet työnnetään pesän perälle ja toinen halkoladonta....
Hommaa voisi kehittää niin että uunin peräosaan johdettaisiin paloilmaa uunin etuosasta noin 30-40 millisillä teräsputkilla tulipesän molemmilta sivustoilta.
Olen testaillut ja mielestäni molemmat toimivat. Mikä instanssi testaisi näitä ja ja vastaavia ideoita virallisesti ? VTT ehkä , TM.
Arinan merkitys on suuri ainakin alapalo kattilassa vaihdoin syksyllä reikä arinan perinteisen tilalle ja paremmaksi tuli puut syttyy hyvin sekä palaatehokkaasti ei nokia
kattilaa eikä hormii, saunan kiukaassa sama
havainto.
Em. ohjeet ovat hyviä kuiville puille, eikä muita pitäsi polttaakaan.
Paljon hallitumpi palaminen saadaan hakkeen poltolla, jolloin voidaan säätää ensiö- ja toisioilma optimaalliseksi. Itsellä hakkeen polttoon siirtyminen pienensi puun tarvetta ja käytön helppous on suuri helpotus.
Totta.Hakkeen syötöllä palaminen saadaan hallitummaksi.Sama jos vertaa ylä-ja alapalokattilan palamista.Alapalosen palaminen paljon helpompi hallita,niin ensiö-kuin toisioilman suhteen.Käänteispalokattila perinteisen klapin polton suhteen paras.Esim.Attackin lambda-version hyötysuhde yli 90%,mutta vaatii ehdottoman kuivat puut.
Puut ovat n.75 senttisiä, koivua ja sekapuuta. Kelin mukaan käytän joko sekapuuta tai sekapuuta ja koivua tai pelkkää koivua. Paras tapa on sytyttää päältä. Puut ladon kuori alaspäin ja kerralla 5-6 halkoa. Näiden päälle tuohen paloja, pikkupaloja puita ja yksi sytytyspala. Tulta perään ja viiden minuutin päästä tuli on tavoittanut puut arinaa myöten. Entinen isäpapan neuvo, että poltetaan niin pitkään, kunnes noki on uunista palanut, on tarpeeton, koska uuni ei nokeennu koko paloaikana. Yleensä riittää yksi pesällinen.