På Svenska

Polttopuun päästöihin voi vaikuttaa – ota avuksi kolme vinkkiä

Polttopuiden laadukkaalla hankinta- ja käsittelyketjulla sekä erilaisten tulisijojen oikealla käyttötavalla voi ratkaisevasti vähentää polttopuun päästöjä. Suomen metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden asiantuntija Urpo Hassinen antaa vinkit vähäpäästöiseen, energiatehokkaaseen ja turvalliseen puulämmitykseen.

Perinteisessä leivinuunissa isot puut ladotaan väljästi alle ja pienet sytytyspuut päälle. Uudemmissa tulisijoissa on käyttöohjeet, joiden mukaan kannattaa toimia.

14.01.2020

Teksti: Hanna Tahvanainen ja Urpo Hassinen Kuvat: Urpo Hassinen, Anniina Kontiokorpi

Huolehdi näistä kolmesta asiasta, jotta polttopuut palavat mahdollisimman puhtaasti:

1.Polttopuun riittävän alhainen kosteus

Polttopuun hyvä laatu ja ennen kaikkea riittävän alhainen kosteus ovat onnistuneen palamisen perustana. Sateisuudeltaan normaalina vuonna kevään ja kesän kestänyt kuivatus katetussa avaran paikan varastossa tai pinossa riittää useimmiten alle 20 prosentin tavoitekosteuden saavuttamiseen.
Käytetyin polttopuun kuivausmenetelmä on luonnonkuivaus katetuissa kasoissa tai häkeissä.

– Luonnonkuivauksessa tavoitteena on rankojen korjuu talvikuukausina ja pilkonta mahdollisimman pian kevättalvella, koska parhaat luonnonkuivaussäät ovat huhtikuusta heinäkuuhun, Urpo Hassinen vinkkaa.

Puun kuoren rikkominen edistää rangan kuivumista selvästi. Esimerkiksi koneellisesti korjattujen rankojen kosteus tienvarsivarastossa on keväällä kuukauden kuluttua hakkuusta jopa 10 prosenttiyksikköä alhaisempi, kuin vastaavien itse kaadettujen puiden.

2. Polttopuiden varastointi

Polttopuiden varastoinnilla voidaan heikentää tai parantaa puiden laatua. Hyvässä puuvarastossa tuuletus pelaa ja ilma pääsee kiertämään myös puiden alta. Lisäksi varastoinnissa on syytä huomioida varaston sijainti, paloturvallisuus sekä se, että polttopuut säilyvät kuivina varastossa.

– Myös käyttömukavuus kannattaa ottaa huomioon. Käyttömukavuutta on turhan käsittelyn välttäminen ja puiden sujuva siirto tulisijan luo, Hassinen sanoo.

Polttopuut kuivuvat hyvin katetussa varastossa tai pinossa.

Polttopuut kuivuvat hyvin katetussa varastossa tai pinossa. Hyvässä puuvarastossa puut pääsevät tuulettumaan myös alta päin.
 

3. Polttotapa

Puun polttotavalla on suuri merkitys päästöihin ja käytettävän puun määrään.

– Uudemmissa tulisijoissa on jo käyttöohjeet, joiden mukaan kannattaa toimia. Perinteisen leivinuunin sytytyksessä ladotaan ensin isot puut väljästi alle ja sytykkeet sekä pienet sytytyspuut päälle. Puita pinotaan enintään puolet pesän tilavuudesta, Hassinen kertoo.

Sytytyksen jälkeen on tarkkailtava ja säädettävä ilmamääriä. Liian runsas ilma ja voimakas palaminen lisäävät päästöjä, samoin kuin vähähappinen kitupalo, joka lisäksi nokeaa savukanaviston.  Onnistuneessa sytytyksessä puu ensin kaasuuntuu ja syntyneet palokaasut palavat tehokkaasti. Tilannetta voi seurata myös tarkkailemalla piipusta tulevaa savua. Puhtaassa palamisessa valtaosa savusta on vaaleaa.

– Päästöjen kannalta puiden syttyminen on kaikkein kriittisin vaihe. Turhia puiden lisäys- ja syttymiskertoja on vältettävä, ja siksi toinen alkusytytystä suurempien puiden pesällinen ladotaan tiiviisti vasta hiipuvan hiilloksen päälle, Hassinen sanoo.

Lämmityksen loppuvaiheessa hiilet vedetään pois ja pelti suljetaan vasta kun hiillos on sammunut. Hehkuva hiillos tuottaa vielä tappavan vaarallista häkää.

Hassinen muistuttaa, että tunnelmallista uusiutuvaa lämpöenergiaa tuottava tulisija ei ole tarkoitettu roskien ja jätteiden polttamiseen. Lisäksi tulisijan säännöllinen puhdistus, nuohous ja mahdollisten vaurioiden korjaaminen pitävät hyötysuhteen ja paloturvallisuuden kunnossa.  
 

Urpo Hassinen

Metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden asiantuntija Urpo Hassinen kertoo, että puulämmityksessä tavoitteena on mahdollisimman vähäpäästöinen, energiatehokas ja turvallinen polttotapahtuma.

Fakta

Polttopuun käyttö

  • Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan Suomen pientalot käyttivät 5,9 miljoonaa kiintokuutiometriä polttopuuta lämmityskaudella 2016/2017. Tästä määrästä klapeja oli 4,7 miljoonaa ja halkoja 1,2 miljoonaa kuutiometriä.
     
  • Yli puolet pientalojen käyttämästä polttopuusta hankitaan omasta metsästä ja muuten omatoimisesti noin neljännes. Lisäksi polttopuuta ostetaan valmiina suoraan polttopuuyrittäjiltä tai erilaisten sähköisten myyntikanavien kautta.
     
  • Yleisimmin polttopuuna käytetty puulaji on koivu, jonka yhden kuivan pinokuution polttaminen varaavassa takassa tai leivinuunissa tuottaa kiinteistöön noin 1 000 kWh lämpöenergiaa.  Muiden puulajien pinokuution energiatuotto on 20-30 prosenttia koivua alhaisempi.
     
  • Puulajin lisäksi todelliseen huoneistoon saatavaan lämmitysenergian määrään vaikuttaa merkittävästi tulisijan hyötysuhde, jossa on suuriakin vaihteluja johtuen muun muassa uunin, takan tai kattilan polttotekniikasta, iästä ja hoidosta.

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.