Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Tunnistatko nämä neljä metsän villiyrttiä?

Useimmat villiyrtit ovat maukkaimmillaan alkukesästä ennen kukintaa, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä lähteä poimintaretkelle. Villiyrttien keruuajat vaihtelevat kasvista, sen osasta ja käyttötavasta riippuen varhaisesta keväästä loppukesään ja syksyyn.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Luonnonvaratuottaja Leena Löf esittelee villiyrttejä ympärillään oleville kuulijoille. Taustalla on koivuja ja järvimaisemaa.

Luonnonvaratuottaja Leena Löf esittelee metsien villiyrttejä koulutuksessa Ikaalisissa.

25.07.2023

Teksti: Sanna Karvonen ja Eveliina Oinas, Kuvat: Eveliina Oinas ja Leena Löf

Suomen puhdasta luontoa arvostetaan ulkomailla ja kiinnostus metsissämme kasvavia villiyrttejä kohtaan on kasvussa. Nykyään tarjolla onkin paljon villiyrttikursseja ja erilaisia poimijakoulutuksia. 

Jokaisenoikeudella voi kerätä omaan käyttöön laajan kirjon metsän tuotteita marjojen ja sienien tapaan. Kuusenkerkkiä, koivun lehtiä, mahlaa, juuria ja jäkälää ei kuitenkaan saa poimia ilman maanomistajan lupaa. 

Villiyrttien keruu on helppo aloittaa seuraavista kasveista.  
 

1. Siankärsämö 

Siankärsämön varsi ja lehtiä.

Siankärsämöstä käytetään nuoret lehdet ja kukinnot.
 

  • Siankärsämö on 20–70 senttimetriä korkea kasvi. Sen varsi on vaihtelevasti pehmeäkarvainen ja ryydintuoksuinen. 
     
  • Lehdet ovat kierteiset ja yleensä ruodittomat.
     
  • Siankärsämön kukat muodostavat alle 5 millimetrin leveitä, kukkamaisia mykeröitä.
     
  • Kasvupaikkoja ovat niityt, pientareet, pihat, nurmikot, joutomaat ja rannat. 
     
  • Kasvista käytetään nuoret lehdet ja kukinnot. 
     
  • Siankärsämöä voi käyttää kuivattuna tai tuoreena. Sen lehdet sopivat salaatteihin, keittoihin, yrttisuolasekoituksiin ja kukinnot mausteeksi.
     
  • Siankärsämön yksi näköislaji on ojakärsämö.  

 

2. Mesiangervo 

Mesiangervon lehtiä.

Mesiangervoja kasvaa kosteilla niityillä, ojissa ja rantaniityillä. 
 

  • Mesiangervo on korkeudeltaan 0,5–1,2 metriä.
     
  • Kasvin kukinto on runsaskukkainen ja kermanvärinen. Kukat ovat tuoksuvia.
     
  • Lehdet ovat kierteiset ja ruodilliset. Lehdyköiden välissä on pieniä välilehdyköitä.
     
  • Mesiangervoja kasvaa kosteilla niityillä, ojissa ja rantaniityillä. 
     
  • Kasvista voi käyttää kukintoja ja lehtiä.
     
  • Kasvia voi kuivata tai hiostaa.  
     
  • Mesiangervon kukintoja käytetään mausteena ja lehtiä teehen.  
     
  • Kasvia on syytä käyttää varoen. Se sisältää spireahappoa ja salisyylihappoa, jota on myös aspiriinissa.  

 

3. Maitohorsma

 Maitohorsma, jossa ei ole vielä kukintoa.

Maitohorsman lehdissä on c-vitamiinia. 
 

  • Maitohorsma on korkeudeltaan 50–150 senttimetriä. Sen varsi on yleensä haaraton ja jäykkä.  
     
  • Horsman kukinto on pitkä ja siinä on runsaskukkainen terttu. Sen kukat ovat sinipunaiset.
     
  • Kasvin lehdet sisältävät muun muassa proteiinia ja c-vitamiinia. Lehtiä voi kerätä riipimällä niitä ylhäältä alaspäin.
     
  • Maitohorsmia kasvaa avoimilla paikoilla, hylätyillä pelloilla ja rannoilla.
     
  • Kasvista käytetään lehtiä, nuoria versoja ja kukkia.
     
  • Horsmia voi käsitellä kuivaamalla, hiostamalla ja käyttää myös tuoreeltaan.
     
  • Kasvin kukintoja käytetään yrttijuomiin, nuoria lehtiä salaattiin ja nuoria versoja parsan tapaan keitettynä.
     
  • Näköislaji on muun muassa terttualpi. 

 

4. Poimulehti 

Poimulehden lehti, jonka keskellä on kaksi vesipisaraa.

Poimulehteä voi käyttää tuoreena tai kuivattuna. 
 

  • Poimulehti on korkeudeltaan 5-40 senttimetriä. Ruohokasvin varsi on ontto. Poimulehtilajeja on Suomessa noin 25.
     
  • Poimulehden keskellä on usein aamulla nestepisara, jonka kasvi tuottaa suonistossaan. 
     
  • Kasvin kukka on pieni ja kellanvihreä.
     
  • Poimulehtiä kasvaa niityillä, kedoilla ja pientareilla.
     
  • Kasvia voi käyttää tuoreena tai kuivattuna. Lehtiä käytetään tuoreena salaattiin ja koristeina sekä kuivattuna yrttiteehen ja viherjauheisiin.
     

(Lähde: LuontoLeenan, KM, luonnonvaratuottajan Leena Löfin villiyrttikoulutus) 
 

Kommentit
Raili Koskinen 26.07.2023 klo 14:47

Pikkutyttönä sain karkkirahaa keräämällä siankärsämöitä tädilleni teeaineeksi.

Ulla Hautamäki 29.07.2023 klo 08:38

On aina kiinnostanut luonto.Itse olen tehnyt pihkavoidetta,kuusenkerkkä siirappia👍

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.