Tunnistatko nämä neljä metsän villiyrttiä?
Useimmat villiyrtit ovat maukkaimmillaan alkukesästä ennen kukintaa, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä lähteä poimintaretkelle. Villiyrttien keruuajat vaihtelevat kasvista, sen osasta ja käyttötavasta riippuen varhaisesta keväästä loppukesään ja syksyyn.
Teksti: Sanna Karvonen ja Eveliina Oinas, Kuvat: Eveliina Oinas ja Leena Löf
25.07.2023 Metsien käyttö
Virkistys
Luonnonvaratuottaja Leena Löf esittelee metsien villiyrttejä koulutuksessa Ikaalisissa.
Suomen puhdasta luontoa arvostetaan ulkomailla ja kiinnostus metsissämme kasvavia villiyrttejä kohtaan on kasvussa. Nykyään tarjolla onkin paljon villiyrttikursseja ja erilaisia poimijakoulutuksia.
Jokaisenoikeudella voi kerätä omaan käyttöön laajan kirjon metsän tuotteita marjojen ja sienien tapaan. Kuusenkerkkiä, koivun lehtiä, mahlaa, juuria ja jäkälää ei kuitenkaan saa poimia ilman maanomistajan lupaa.
Villiyrttien keruu on helppo aloittaa seuraavista kasveista.
1. Siankärsämö
Siankärsämöstä käytetään nuoret lehdet ja kukinnot.
- Siankärsämö on 20–70 senttimetriä korkea kasvi. Sen varsi on vaihtelevasti pehmeäkarvainen ja ryydintuoksuinen.
- Lehdet ovat kierteiset ja yleensä ruodittomat.
- Siankärsämön kukat muodostavat alle 5 millimetrin leveitä, kukkamaisia mykeröitä.
- Kasvupaikkoja ovat niityt, pientareet, pihat, nurmikot, joutomaat ja rannat.
- Kasvista käytetään nuoret lehdet ja kukinnot.
- Siankärsämöä voi käyttää kuivattuna tai tuoreena. Sen lehdet sopivat salaatteihin, keittoihin, yrttisuolasekoituksiin ja kukinnot mausteeksi.
- Siankärsämön yksi näköislaji on ojakärsämö.
2. Mesiangervo
Mesiangervoja kasvaa kosteilla niityillä, ojissa ja rantaniityillä.
- Mesiangervo on korkeudeltaan 0,5–1,2 metriä.
- Kasvin kukinto on runsaskukkainen ja kermanvärinen. Kukat ovat tuoksuvia.
- Lehdet ovat kierteiset ja ruodilliset. Lehdyköiden välissä on pieniä välilehdyköitä.
- Mesiangervoja kasvaa kosteilla niityillä, ojissa ja rantaniityillä.
- Kasvista voi käyttää kukintoja ja lehtiä.
- Kasvia voi kuivata tai hiostaa.
- Mesiangervon kukintoja käytetään mausteena ja lehtiä teehen.
- Kasvia on syytä käyttää varoen. Se sisältää spireahappoa ja salisyylihappoa, jota on myös aspiriinissa.
3. Maitohorsma
Maitohorsman lehdissä on c-vitamiinia.
- Maitohorsma on korkeudeltaan 50–150 senttimetriä. Sen varsi on yleensä haaraton ja jäykkä.
- Horsman kukinto on pitkä ja siinä on runsaskukkainen terttu. Sen kukat ovat sinipunaiset.
- Kasvin lehdet sisältävät muun muassa proteiinia ja c-vitamiinia. Lehtiä voi kerätä riipimällä niitä ylhäältä alaspäin.
- Maitohorsmia kasvaa avoimilla paikoilla, hylätyillä pelloilla ja rannoilla.
- Kasvista käytetään lehtiä, nuoria versoja ja kukkia.
- Horsmia voi käsitellä kuivaamalla, hiostamalla ja käyttää myös tuoreeltaan.
- Kasvin kukintoja käytetään yrttijuomiin, nuoria lehtiä salaattiin ja nuoria versoja parsan tapaan keitettynä.
- Näköislaji on muun muassa terttualpi.
4. Poimulehti
Poimulehteä voi käyttää tuoreena tai kuivattuna.
- Poimulehti on korkeudeltaan 5-40 senttimetriä. Ruohokasvin varsi on ontto. Poimulehtilajeja on Suomessa noin 25.
- Poimulehden keskellä on usein aamulla nestepisara, jonka kasvi tuottaa suonistossaan.
- Kasvin kukka on pieni ja kellanvihreä.
- Poimulehtiä kasvaa niityillä, kedoilla ja pientareilla.
- Kasvia voi käyttää tuoreena tai kuivattuna. Lehtiä käytetään tuoreena salaattiin ja koristeina sekä kuivattuna yrttiteehen ja viherjauheisiin.
(Lähde: LuontoLeenan, KM, luonnonvaratuottajan Leena Löfin villiyrttikoulutus)
Vinkit villiyrttien keräämiseen
- Poimi vain kasveja, jotka varmasti tunnistat. Opi ensin tunnistamaan lajit, koska osa kasveista on hyvin samannäköisiä ja osa myrkyllisiä.
- Lähde liikkeelle kasvien käytössä muutamista lajeista ja laajenna käyttöä pikkuhiljaa. Jätä etäisyyttä 200 metriä tiehen ja 50 metriä lenkkipolkuihin, jotta saat kerättyä puhtaita kasveja.
- Älä myöskään käytä hyönteismyrkkyjä, vaan suojaudu hyönteisiä vastaan vaatteilla.
- Kerää yrtit kuivalla säällä ja käsittele ne mahdollisimman pian. Hyvä tapa kuivata kasveja on esimerkiksi levittää ne väljästi puhtaalle lakanalle lattialämmityksen päälle.
Kiinnostuitko luonnontuotteista?
- Metsäkeskuksessa on meneillään useita luonnontuotealaan liittyviä hankkeita, jotka järjestävät erilaisia koulutuksia ja tapahtumia.
- Lue lisää Hyvinvointia ja makuja Pirkanmaan metsistä -hankkeesta ja MELLI - Metsistä ja luonnontuotteista liiketoimintaa -hankkeesta.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Pikkutyttönä sain karkkirahaa keräämällä siankärsämöitä tädilleni teeaineeksi.
On aina kiinnostanut luonto.Itse olen tehnyt pihkavoidetta,kuusenkerkkä siirappia👍
"Ruohomaisten yrttien kerääminen pienessä määrin (kotikäyttöön) on jokamiehen oikeuksien mukaan sallittua. Jos kerätään paljon esim. mesiangervoa tai nokkosta sirpillä leikaten, on keruu rinnastettavissa ruohon niittämiseen, mikä on rikoslain mukaan kiellettyä." Lähde: http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/keruu/etusivu.html
Kasveja kerätään vain sen verran kuin
paikalla oleva kasvusto kestää (max.
30 %), eikä revitä tarpeettomasti juurineen. Lähde: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/vinkkeja-villiyrttiretkelle/
Hei! Nämä ovat mielestäni hyvin tärkeitä asioita, jotka pitäisi aina muistaa mainita jokamiesoikeuksien yhteydessä ja erityisesti silloin, kun kirjoitetaan poimimisesta ja luonnon antimista. Meillä kumminkin asuu ihmisiä, jotka eivät näitä asioita tiedä. Olen törmännyt useaan otteeseen nyt viime aikoina siihen, että tämä tärkeä neuvo jää antamatta näissä yhteyksissä. Kaikki haluamme kuitenkin, että Suomen luonto pysyy voimissaan ihmisen innosta ja tarpeista toteuttaa itseään huolimatta. Halusin tuoda esiin tämän asian luonto- ja ympäristöneuvojan ja yrttipoimijakortin suorittaneen näkökulmasta. Joku kuitenkin saattaa lähteä sinne poimintaretkelle ihan vain tämän artikkelin perusteella.
Ja ylläolevaan vastine, että olen huomannut kyllä itse liikkuessani, että kaikenmaailman luontopoliiseja liikkuu nykyään opastamassa ja ojentamassa milloin mistäkin asiasta. Toisilla selvästi liikaa aikaa kun pitää joka asiaan puuttua. Suomen luonto pärjää kyllä, on aina pärjännyt.