Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Amskidabamski hoitaa metsiään tulevia sukupolvia varten

Anne-Mari Tarkkio tunnetaan sosiaalisessa mediassa nimellä Amskidabamski, eli Amski. Hän on nuori tilallinen, joka on saavuttanut suosiota julkaisemalla sisältöä tilanpidostaan sosiaalisessa mediassa. Kun Amski osti tilansa vuonna 2018, sukupolvenvaihdos toi mukanaan paitsi maat myös metsät.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Amskidabamski hoitaa metsiään tulevia sukupolvia varten

Anne-Mari Tarkkio nauttii metsässä omasta rauhasta.

14.05.2024

Teksti: Tuija Simpanen Kuvat: Hannu Ikonen

Metsätöissä mukana pienestä pitäen 

– Olen kasvanut maatilalla ja metsä on kuulunut aina vahvasti elämääni. Olen ollut pienestä pitäen mukana tilan töissä niin metsässä kuin navetassa. Lapsena metsätöissä mukana oleminen muistutti enemmän retkeä kuin työpäivää. Muistan mini-Amskina leikkineeni metsässä kävyillä ja syöneeni makkaraa. Kun kasvoin, sain aluksi metsätöissä käteen raivaussahan. Kun pääsin moottorisahan kimppuun, aloitin karsimalla, ennen kuin pääsin kaatamaan puita, Anne-Mari Tarkkio kertoo. 

Nykyään Amskin lempihomma metsänhoitotöistä on ensiharvennus ja inhokkityö istutus. 

Amski on koulutukseltaan agrologi. Opintoihin sisältyi metsänhoitoa, mutta hän on oppinut metsänhoidosta paljon myös perimätietona. 

– Uuden tiedon suhteen esimerkiksi Metsäkeskuksella on kuitenkin hyvät nettisivut, koulutuksia, webinaareja ja verkkolehti metsänhoitoon liittyen, Amski kertoo. 
 

Anne-Mari Tarkkio seisoo ison kuusen vieressä ja katsoo ylöspäin.

Amski on oppinut metsänhoidosta paljon perimätietona.
 

Positiivinen asenne kantaa pitkälle 

Nuoret, itsenäiset naistilalliset ovat ikävä kyllä vielä harvinaisuus ja Amski onkin nimennyt itsensä osuvasti isännättäreksi. Kun Amskilta kysyy, onko hän kohdannut ennakkoluuloja metsänhoitoon liittyen, hän kertoo, että metsässä saa onneksi olla omassa rauhassa ja siellä kuulee lähinnä lintuja, sahaa tai Spotifyta.

– Somessa kommentointia sen sijaan riittää. Tein jokin aika sitten videon, jossa viilasin moottorisahan ketjua. Kommentteja tuli paljon. Puolessa kommenteista kommentoitiin, että viilasin ketjua väärässä kulmassa ja puolessa, että oikein. Tapoja taitaa olla monia, Amski toteaa. 

Haasteista metsänomistajana Amskille tulee mieleen kommellus menneeltä talvelta. Hän ajatteli, että eiköhän jäisen joen yli vielä kerran haeta puita saaresta. Ei haettu. Traktori upposi jo rannassa ja se piti vinssata ylös. Positiivisella asenteella varustettu Amski toteaa, että ”kaikesta yleensä onneksi selvitään”. 

Metsiä moniin tarkoituksiin 

– Olen törmännyt myös ”isot, pahat metsänomistajat” -ajatteluun ja se häiritsee ja harmittaa minua. Metsien monimuotoisuuden ylläpitäminen, metsistä huolehtiminen ja niiden hyvä hoitaminen on minulle tärkeää, Amski kertoo.

Amski kertoo omistavansa myös suojeltua metsää ja toteaa, että Suomessa suojeltu metsä on oikeasti suojeltua. Hänellä on myös perinnebiotooppilaitumia, joita laiduntaa Amskilla lainassa oleva kuuden herefordin porukka. 

– Hoidan metsää mahdollisia lapsenlapsiani, tulevia sukupolvia varten. Nautin itse niistä metsistä ja ihastelen itse niitä metsiä, jotka oma pappani on aikanaan istuttanut, Amski päättää.
 

Anne-Mari Tarkkio istuu sammalmättäällä omassa metsässään. ​​​​​​​

Amski kertoo tilanpidostaan sosiaalisessa mediassa. 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.