Metsänomistaja ja metsästäjät sopivat metsästysoikeudesta vuokrasopimuksella
Mitä hyötyä metsänomistaja saa maiden vuokraamisesta metsästysseuran käyttöön? Mitä metsästäjät voivat tehdä ja mihin tarvitaan lupa?
Hyvä riistametsä tarjoaa eläimille ravintoa ja suojaa. Riistalle ovat mieleen runsas mustikkavarvusto ja pensaskerros, riistatiheiköt ja sekametsäisyys.
Valtaosa yksityisistä metsänomistajista on vuokrannut maidensa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle. Vuokran vastikkeena on yleensä palvelut, riistaliha tai kutsu hirvipeijaisiin, harvemmin raha.
- Metsänomistajalle suurin hyöty tulee hirvien metsästämisestä. Hirvikannat ja myös hirvien aiheuttamat taimikkotuhot saadaan pidettyä kurissa, toteaa Kuopion Karttulassa asuva metsänomistaja Seppo Helminen.
Hän on vuokrannut metsäalueensa kahdelle eri metsästysseuralle.
Tärkeä palvelus metsästäjiltä maanomistajalle on metsien kunnon tarkkailu. Heiltä voi myös tulla tärkeää tietoa maanomistajalle, jos kiinteistöllä sijaitseville rakennuksille on tapahtunut vahinkoja, esimerkiksi puu on kaatunut katolle tai metso lentänyt syksyllä mökin ikkunasta sisään.
- Metsästäjät viettävät satoja tunteja maastossa samoten, myös kaukaisimmilla seuduilla. Jos he havaitsevat metsissä tuulenkaatoja, hirvituhoja tai muita metsävahinkoja, he ilmoittavat niistä maanomistajalle. Etenkin kauempana asuville metsänomistajille tämä metsästysseuran kautta tuleva tieto on tärkeässä roolissa, Helminen kertoo.
Seppo Helminen katselee tyytyväisenä koivuntaimikkoa, joka on säästynyt metsästäjien laittaman hirvinauhan ansiosta.
Vuokrasopimukseen voi kirjata omat toiveet
Metsästysvuokrasopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena. Yleisesti käytössä on Suomen Metsästäjäliiton yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kanssa laatima mallisopimuspohja.
Siinä on esitetty perusasiat eli sopimuksen voimassaolo, mitä eläimiä sopimus koskee ja onko sovittu vastikkeesta. Näiden lisäksi metsänomistaja voi esittää kirjattavaksi omia toiveitaan, kuten esimerkiksi metsästykseltä rauhoitettavia alueita.
Itsekin metsästystä harrastava metsänomistaja Seppo Helminen suosittelee, että hirvien lisäksi sallitaan pien- ja suurpetojen metsästys, jottei näiden metsästykseen jäisi katvealueita. Halutessaan metsänomistaja voi tehdä rajauksia sopimukseen. Maansa vuokraavalla säilyy aina oikeus metsästää maillaan.
- Metsästysseuran näkökulmasta olisi selkeintä, että kaikki vuokrasopimukset olisivat mahdollisimman samansisältöisiä. Sopimuksia voi seuralla helposti olla kolminumeroinen määrä, ja jos kaikissa on jotain erityisehtoja, niin käytännön metsästyksestä voi tulla hankalaa, sanoo erikoissuunnittelija Matti Kervinen Suomen riistakeskuksesta.
Kervinen muistuttaa, että vanhoja sopimuksia olisi hyvä aika ajoin tarkistaa vastaamaan nykylainsäädäntöä. Esimerkiksi villisian metsästys ei ole luvallista maanomistajan mailla, jos sopimus on tehty vain hirvieläimille ja suurpedoille.
Vuokramailla toimitaan maanomistajan ehdoin
Metsästäjät saavat metsästää ja kouluttaa koiriaan vuokrasopimuksen mukaisesti ja tehdä riistanhoitotöitä niin, ettei metsänomistajan omaisuus siitä kärsi. Erikseen maanomistajan kanssa sovitaan esimerkiksi hirvieläinten ruokintapaikoista, nuolukivistä, riistakameroista, passitorneista ja muista kiinteistä rakenteista.
- Metsäteitä pitkin ajamiseen liittyy tiettyjä rajoitteita ja moottoriajoneuvolla liikkumisesta teiden ulkopuolella on hyvä kysyä maanomistajalta. Soitto tulee, jos hirvi on kaadettu metsään ja se pitäisi sieltä noutaa traktorilla tai mönkijällä, Helminen kertoo.
Metsästäjillä on oikeus tehdä nuotio arvottomasta puuaineksesta silloin, kun ei ole metsäpalovaaraa. He voivat raivata vesakkoa passipaikan edestä. Herrasmiessääntöjen mukaisesti metsällä liikutaan riistaa ja luontoa kunnioittaen, maanomistajiin pidetään hyvät suhteet ja muut luonnossa liikkujat huomioidaan.
Kaupallisesta toiminnasta kuten metsästysmatkailusta tulee sopia erikseen.
- Metsästysseura ei voi siirtää metsästysoikeutta kolmannelle osapuolelle, mutta voi myydä esimerkiksi vieraskortteja, eli lyhytaikaisia metsästyslupia alueelle, Kervinen täsmentää.
Riistapelto pitää ainakin osan hirvieläimistä pois läheisiltä mansikkaviljelmiltä.
Muista ilmoittaa yhteystietosi
Metsästysseuran toive on, että maanomistaja ilmoittaisi muuttuneista yhteystiedoista tai muutoksista metsänomistajuudessa.
- Mikäli uusi omistaja ei irtisano metsästysvuokrasopimusta kolmen kuukauden sisällä kaupasta, pysyy sopimus voimassa. Käytännön metsästykseen tällä ei ole vaikutusta, mutta yhteydenpito metsästäjien ja maanomistajan välillä vaikeutuu, jos maanomistajan vaihdos ei tule seuran tietoon. Toisinaan uusi maanomistaja saa tietää vasta vuosien päästä, että hänen maidensa metsästysoikeus onkin vuokrattu jollekin metsästysseuralle, Kervinen kertoo.
Seppo Helminen on vuokrannut metsäalueensa kahdelle eri metsästysseuralle.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Toivottavaa olisi myös että hirviseurueet pitäisivät yhteystietonsa ajan tasalla.
Riistakeskuksen sivuilla on vanhat vuokrasopimuspohjat. Kannattaa valita MTK:n sivuilta löytyvät, niin on uusin versio. Uudessa versiossa on tarkemmat määräykset, ja esimekiksi erikseen mainittu hivikannan hoidosta, vanhassa ei ole.
Laittomasti metsästävät meidänkin mailla jo vuosia , mitä voin tehdä asian hyväksi ...
Löysitkö ratkaisun asiaan
En olisi niinkään varma, että metsästäjien ensisijaisena motiivina olisi "hirvikannan kurissa pitäminen". Oma kokemukseni valitettavasti on, että hirvikannan koko määräytyy mielekkään, riittävän runsaan ja helposti metsästettävän saalismäärän kautta. Sitä vain propagandana esitetään "hirvikannan kurissa pitämisenä".
Toinen asia: Voipi olla, että jos kaupallinen metsästys astuu nykyistä voimakkaammin mukaan kuvioon, hämärtyy entisestään "hirvikannan kurissa pitämisen" motiivi. Raha alkaa yllättäen kiinnostamaan ja riski hirvikannan kasvulle nousee. Sitten alkaa jo maanomistajaakin kiinnostamaan osingoille pääsy rahamääräisen maanvuokran muodossa.
Juuri näin! Hirvikannat (ja peurakannat) pitäisi vapauttaa lainsäädännöllä luvanvaraisuudesta. Näin kanta korjaantuisi ja vieraslajin harvennukseenkin tulisi tehoa.
Itselläni on mitta täynnä. Riistaneuvoston metsästäjäedustajat pitävät kantatavoitteita kestämättömällä tasolla ja kotiseuran metsästäjät eivät viitsi harventaa kantaa edes ylikorkealle tavoitetasolle, koska haluavat koirilleen helpon koulutusympäristön. Jossain on toki vastuullisempiakin metsästäjiä.
Jos minulla olisi nautakarjaa rosvovaltiossa ja karjaa saisi laiduntaa naapurin pellolla niin maksimoisinhan minäkin tuollaisen karjan suuruuden. Maanomistajan omaisuuden suoja on ilmeisesti sosialisoitu eduskunnan metsästyskerhon saunailloissa. Siellä on kattava edustus kaikista puolueista.
Vastuu on siis valtakunnan tasolla lainsäätäjillä sekä Maa- ja metsätalousministeriössä, maakuntatasolla riistaneuvostolla ja ruohonjuuritasolla metsästysseurojen johdolla.
Jutussa kerrotaan, että metsästysoikeuden vuokralle antaneella säilyisi aina metsästysoikeus omistamaansa alueeseen. SML:n ja MTK:n sopimuksessa tällainen ehto on, mutta lähtökohtaisesti oikeutensa vuokranneella maanomistajalla ei ole metsästysoikeutta, jollei sellaisesta ole sovittu tai oikeutta ole pidätetty.
Pilkunviilaajan kommenttiin lisään, että nuotion tekeminen on aina kielletty ilman maanomistajan lupaa. Se ei ole jokamiehen oikeus. Jos lupa on kirjattuna sopimukseen, sitä ei tarvitse erikseen kysyä.
Matti Kervinen esitti hyvin tärkeän näkökulman. Metsästysseuran tulisi pyrkiä määrätietoisesti siihen, että lähes kaikki vuokrasopimukset olisivat saman sisältöisiä. Tämä on tärkeää erityisesti Etelä-Suomessa, missä maanomistus on hyvin pirstoutunutta. Seuroilla on satoja tai tuhansia sopimuksia. Jos sopimuksissa on paljon toisistaan poikkeavia ehtoja, niin metsästys tulee lähes mahdottomaksi etenkin nuoremmille jäsenille, kun pitäisi aina pilkulleen tietää kenen mailla ollaan ja mitä ehtoja siinä sopimuksessa on.
Hannu S. Laine
https://metsastajaliitto.fi/system/files/inline-files/Metsastysvuokrasopimus_2019.pdf
Olen tätä pohtinut ja totuutta kaivaen laki puolelta. Kirjoitetaan ”vuokrataan oikeus kokonaan tai osittain”, tällä taidetaan viitata hirvi tai pienriistaan (hirvi+pienriista=kokonaan) mutta seurat lukee tuon monesti ettei alueella saisi kuin seuran jäsenet metsästää.
Maanomistaja on pomo ja linkistä saa lukea että omistalla säilyy omat oikeutensa.
En voisi kuvitellakkaan että seura voisi maanomistajalle mennä sanomaan kuka hänen maillaan metalliputken kera saisi liikkua.
Suomessa on vapaus olla liittymättä tai liittyä seura toimintaan ja hyvillä suhteilla metsänomistajiin on aina päässyt myös metsästysseuran vuokraamille maille.. seuralla ei aina ole oikeutta myydä vieraslupaa mutta omistajan kautta aluelle on mahdollisuus päästä.
Tämä on karu totuus hyvin monesti, seurojen kyläpoliisien kannalta mutta täysin mahdollista.
Ja lopuksi:
Seuroilla on kiintiöt saaliille sun muita järjellisiä rajoja joista he voisivan tiedottaa julkisesti, tehostaisi heidän toiveen toteutusta
" Mikäli uusi omistaja ei irtisano metsästysvuokrasopimusta kolmen kuukauden sisällä kaupasta, pysyy sopimus voimassa."
Tämä on mielenkiintoinen tulkinta. Kun toinen sopijapuoli vaihtuu, niin minun oikeustajuni mukaan vanha sopimus raukeaa ja pitää tehdä uusi.
Mielestäni vanhan omistajan on ilmoitettava tilansa myynti , jotta vuokraaja voi sitten itse pyytää maita vuokralle.
Sillä eihän ostaja voi tietää mile seurueelle maat on vuokrattu.
Esim. Ostaja asuu etelä suomessa ja ostaa maata lapista....
Muuta vastiketta en metsästysoikeuden vuokrauksella saanut, kun sen että jouduin kunnostamaan pienet rasitetiet metsästäjien jäljiltä. Ajoivat ne vetelän aikana huonoon kuntoon.
Tuo on totta.
Minullakin ajoivat pellot mustalle muralle , lisäksi vanha turvesuo pohja johon oli istutettu puun taimet, niin lanan kanssa tekivät tie uran ja eikun ralli päälle....
Kaiken huipuksi kun huomautin , kielsivät tulemasta peijaisiin
Metsähallituksen maille löytyy vuokraajia jotka maksavat käyvän hinnan. Miksi seuroille pitää vuokrata vastikkeetta? Mielestäni jos sopimus tehdään vastikkeetta niin kannattaa tehdä metsästysluvasta sopimus eikä metsästysvuokrasopimusta.
Maanomistajat pyytävät maistaan vuokraa, peijaisia yms. Mitäs jos tarkastellaan asioita taimikoiden kannalta. Olisiko jo aika tunnustaa tosiasiat. Hirvimiehet tekevät suuren työn vähentämällä hirviä ja erityisesti vasoja. Olisiko aika siirtyä käytäntöön missä maanomistaja maksaisi pientä korvausta pyytäjille. Ei kukaan todellinen hirvimies todellakaan syö ilmaista lihaa. Hoidetaan koiria, koulutetaan niitä, maksetaan tutkat ja ohjelmat, maksetaan kaatolupia, muita lisenssejä maanvuokria, ajetaan tuhansia kilometrejä autoilla jne, jne
Kommenttisi osoittaa täydellisesti joidenkin metsästäjien täydellistä ymmärtämättömyyttä. Jos tietäisin sinun metsästävän maillani niin vuokrasopimus loppuisi tähän.
Ylisuuret hirvikannat tuhoavat metsiämme. Koska metsästys on monopolisoitu isoilla metsästysaluevaatimuksilla ja rajoituksilla metsästysseuroille, on metsästäjien vastuulla pitää kannat kurissa. Metsästyslaissakin mainitaan velvoite että "hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla".
Et ymmärtänyt kiihdyksissäsi lukemaasi. Rauhoitu ja mieti. JOS metsästyksestä tulee liian kallis harrastus on selvää ettei siihen harrastukseen ole tulijoita. Herrathan tulee vaan lihanjaolle ja peijaasiin, jos joku tekee kaiken valmiiksi. Näin se vaan on vaikkei asiasta suomeksi uskalleta puhua. Eli hirvikannan kurissa pitäminen tulee olla kohtuuden rajoissa myös metsästäjän, sen joka niitä kaataa, joka niitä raahaa vajalle, sen joka tekee kaiken muunkin työn, myös kustannusten osalta.
Olen ollut kiihdyksissä jo useamman vuoden, kuten esimerkiksi moni ylisuuren hirvikannan aiheuttaman hirvikolarin kokenutkin, mutta yön yli nukuttuani tulen rauhoittuneena vähän vastaan…
Ensinnäkin metsästys Suomessa ei ole mikään luokkakysymys.
Toiseksi voisin entisestään tasoittaa luokkaeroja. Voisin maksaa suuralueelle muutaman satasen suojelurahaa, jos hirvikannat pudotettaisiin naapurikuntia myöden tasolle 1 hirvi / 1000 ha. Silloin metsästäjät voisivat metsissäni loisimisen sijaan sanoa tekevänsä oikeasti arvokasta työtä. Tällöin hirvet söisivät haavat, pihlajat ja katajat, eivät minun taimikoitani, kuin ehkä ihan satunnaisesti.
Kolmanneksi osin velkarahalla ostamieni metsien pitäisi tuottaa n. 100 € / ha joka vuosi, että homma toimisi. Jos haluatte pitää hirvikannan jossain tasolla 3+ hirveä / 1000 ha, niin tehkää henkilökohtaisin takauksin 80 vuoden vuokrasopimus taimikkooni hintaan 100 € / ha = 8000€/ha/80 vuotta. Silloin voin kasvattaa teille vielä kaupanpäälliseksi hirvelle maistuvan puulajiseoksen. Tämä ei ole tunneasia vaan ihan järkipuhetta, joka toivottavasti ymmärretäisiin ministeriötä myöden.
Tuhotaan itse kukin vain oma varallisuutemme!
Vai vielä korvausta metsästäjille, heko heko. Tarjosivat sopimusta, jossa oli mailleni enemmän "oikeuksia" kuin itselläni. Sanoin ei kiitos.
Pudotetaan jahtikauden jälkeinen hirvikannan tiheys luokkaan 1/1000 ha. Vähenevät oleellisesti vahingot liikenteelle ja taimikoille. Miksi tämä ei käy metsästäjille?
Jos olisi tahtoa, se kyllä nykymetsätieverkoston ja gps-koirien avulla onnistuisi. Saisivat sen jälkeen keskittyä eri puolilla käsiin räjähtävän valkohäntä- ja metsäkauriskantojen alentamiseen. Siinä kyllä riittäisi ammuttavaa paikkaamaan pienentynyttä hirvisaalista. Kauriiden kohdalla talviruokinta tulisi välittömästi kieltää.
Tule pyyntiin mukaan kun se niin helppoa on.
Ne viimeiset hirvet teettävät kyllä töitä jos tavoitteeseen 1/1000 ha pidetään voimassa.
Onko se sitten niin että metsästys harrastustuksena ei saisi teettää yhtään työtä. Pitäisikö metsästyksen olla kaikilta osin vain helppoa ja mukavaa.
Minä harrastan metsänhoitotöitä - vesakonperkausta ja taimikonhoitoa. Kyllä sekin harrastus tuntuu joskus työltäkin.
Metsänhoito harrasteena on mielestäni kokonaan eri juttu. Ainakin silloin kun sitä tekee omistamassaan yksityismetsässä. Se työ näkyy vuosia ja ehkä vuosikymmeniäkin. Työn tulos tulee kokonaan itselle tai omalle perikunnalle. Hirvestyksessä työ menee lähes kokonaan "yhteiseen hyvään", kustannukset itselle. Kun sitä hauskaa tekee n. 3 kk syksyisin niin vain ani harvoja se todella kiinnostaa ja vain ne ani harvat jaksavat pyytää niitä viimeisiä hirviä. Ne ani harvat ovat yleensä jo noin 70 v.
Metsästäjiltä puuttuu ymmärrys tai halu ymmärtää mitä hirvivahinkojen välttämiseksi korostunut kuusen istutus kaikkialle tarkoittaa.
Jos tämänpäiväistä hirvikantaa vertaa menneisiin vuosikymmeniin, on huomioitava, että mäntyalan pienentyminen tarkoittaa sitä, että metsät eivät pysty enää kantamaan takavuosien hirvikantaa. Ruokaa ei ole.
Kun lapsemme ja lapsenlapsemme katsovat karkeille ja karuille maille kuivuvia kuusikoita ja muita ihmisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia, he kiroavat esi-isänsä.
Lienee vaikea ymmärtää esi-isiä, jotka ahneuksissaan ja ajattelemattomuuttaan rakensivat vastuuttomaksi menneellä hirviharrastuksellaan ongelman, joka näkyy sekä taloudellisena että ilmastollisena ongelmana, kun hiilinielut muuttuvat Kanadan tapaan päästölähteeksi. Mänty kestäisi kuivuutta mutta nuori mänty ei kestä nykyhetken hirvikantaa.
Mhy ei valvo mitenkään miten yksittäiset metsästäjät toimivat. On omakohtaista kokemusta miten metsämiehet ampuvat aivan kesäasunnon kulmilla ja kiertelevät rakennuksia sekä ajavat peuroja pihaan jotta voivat ampua mukavasti tieltä suoraan ja häiritä . Kesämökillä voi olla muunakin aikana kuin kesällä. Mhy vaikka valitin ei hoitanut asiaa. Eroaminen oli ainoa vaihtoehto.
ÄLKÄÄ ANTAKO METSIÄNNE METSÄSTÄJILLE JOS HALUATTE ELÄÄ RAUHASSA.
Mistä metsäomistajat saa apua tähän vääryyteen ?? Jatkunut jo vuosia.
Ei sinulta hyvä ystävä ole kukaan kieltänyt osallistumista metsästykseen. Olet tervetullut. Laitetaan asia yhdessä kuntoon.
Olisi myös suotavaa, että hirviseurat metsästäisivät hirviä heille vuokratuilta mailta, eivätkä pelkästään käyttäisi niitä hirvikasvattamoina.
Kysyin MTK:n metsävaltuuskunnan pj:lta miksi hirvikantaa ei säädetä järkevälle tasolle.
Vastaus oli että maassa on "hirvimafia", ei mahda mitään. Niinhän se varmaan on ja kun asiaa miettii niin sitähän johtaa sellunkeittäjien kolmikko ja taitaapa siinä olla mukana aika monta MTK:laistakin. Yksi tapa lisätä sellun raaka-ainevarastoja kuusikoiden kesäharvennusten lisäksi.
Suurpedoille täysrauhoitus niin kyllä se siitä rupeaa tasaantumaan!
Isot hirvi ja peuralaumat laiduntavat nurmi-ja viljapelloillamme syöden karjallemme kasvattamaa ruokaa. Karja on elinkeinomme jonka kannattavuus huononee vuosi vuodelta. Teuraaksi menevän naudan lihahinta tuottajalle on olematon. Metsästäjät puolestaan saavat samoilla pelloilla laiduntavien riistaeläinten lihan ilmaiseksi, ei ne vaadi paljoa työtä, viljelykustannuksia ja karjarakennuksia. Näinollen ehdotankin että maa-alueiden vuora aletaan laskemaan niin että kullekkin maanomistajalle lasketaan tietty prosenttimäärä vaikka riistanlihaa niin että peltopinta-alassa per vuokrattu hehtaari olisi korkeampi "lihavuokra" ,metsässä hiemen alempi per vuosi
Riistanhoitopiiri se ne harvat luvat myöntää,ei metsästysseurat. Turha parjata,ettei hirviä metsästetä.niitä tasan tarkkaan pyyvetään niin paljon,ku luvat sallii!!
Suurin vitsaus täällä pohjosempana pelloille/taimikoille on yli suuri porokarja.
Tekin hyvät etelän immeiset sponsoroitte tätä pienen porukan puuhasteluja veroeuroillanne..😁👌
Petokorvaukset,vakuutuskorvaukset...yms.
Porojen tuhoamat viljelykset menevät täysin viljelijän omasta pussista.näinhän se ei saisi olla, jos lakia tulkitaan oikein.
Ja jos teet rikosilmoituksen,ni se pysähtyy satavarmasti esitutkintaan!!
Ainakin koillismaalla.
Paavo Lipposen hallituksessa ympäripyöreäksi tehdystä metsästyslaista näkee ettei yksityiselle metsäomistalle jätetty paljonkaan mahdollisuutta varjella metsiään hirvituhoilta tai tiellä liikuja selvitä törmäämättä hirveen. Hirvikarja syytää taivaalle enemmän kasvihuonekaasuja kuin Suomen nautakarja, jo sen takia olisi hävitettävä joutavat laumat metsäsätä.
Laki on kuin Vesivehmaan jenkka, ”siellä meni nuoret sekä vanhat samalla lain” Hirvi vahinko tarkastusta on valvomasa metsästäjien edustaja jolle pitää vahingon kärsineen maksaa palkkio.
Pukki kaalimaan vartijana, Monessa kohteessa korvaus ei riitä tarkastuksen maksuun. Meidän mm-miniusteri Jari Lepppä ylvästelee hirvimiesten kanssa kuvissa raatojen seassa. Ministeri ei kykene sanallakaan kajoamaan hirviasiaan. On turha mies!
Niin ja kaiken tämän jälkeen seura luulee omistavansa kaikki maat. Miksei isännät pidätä suoraa pien riistaa itsellään. Muuten ei voi päästää ketään metsälle. Aivan ääliö toimintaa
Onko metsänomistajalla oikeus vuotuiseen lihapalaan?