På Svenska

Metsänomistaja ja metsästäjät sopivat metsästysoikeudesta vuokrasopimuksella

Mitä hyötyä metsänomistaja saa maiden vuokraamisesta metsästysseuran käyttöön? Mitä metsästäjät voivat tehdä ja mihin tarvitaan lupa?

Hyvä riistametsä tarjoaa eläimille ravintoa ja suojaa. Riistalle ovat mieleen runsas mustikkavarvusto ja pensaskerros, riistatiheiköt ja sekametsäisyys.

05.11.2019

Teksti ja kuvat: Päivi Mäki

Valtaosa yksityisistä metsänomistajista on vuokrannut maidensa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle. Vuokran vastikkeena on yleensä palvelut, riistaliha tai kutsu hirvipeijaisiin, harvemmin raha. 

- Metsänomistajalle suurin hyöty tulee hirvien metsästämisestä. Hirvikannat ja myös hirvien aiheuttamat taimikkotuhot saadaan pidettyä kurissa, toteaa Kuopion Karttulassa asuva metsänomistaja Seppo Helminen.

Hän on vuokrannut metsäalueensa kahdelle eri metsästysseuralle.

Tärkeä palvelus metsästäjiltä maanomistajalle on metsien kunnon tarkkailu. Heiltä voi myös tulla tärkeää tietoa maanomistajalle, jos kiinteistöllä sijaitseville rakennuksille on tapahtunut vahinkoja, esimerkiksi puu on kaatunut katolle tai metso lentänyt syksyllä mökin ikkunasta sisään.   

- Metsästäjät viettävät satoja tunteja maastossa samoten, myös kaukaisimmilla seuduilla. Jos he havaitsevat metsissä tuulenkaatoja, hirvituhoja tai muita metsävahinkoja, he ilmoittavat niistä maanomistajalle. Etenkin kauempana asuville metsänomistajille tämä metsästysseuran kautta tuleva tieto on tärkeässä roolissa, Helminen kertoo. 

Seppo Helminen katselee taimikkoa.

Seppo Helminen katselee tyytyväisenä koivuntaimikkoa, joka on säästynyt metsästäjien laittaman hirvinauhan ansiosta.

Vuokrasopimukseen voi kirjata omat toiveet    

Metsästysvuokrasopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena. Yleisesti käytössä on Suomen Metsästäjäliiton yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kanssa laatima mallisopimuspohja.

Siinä on esitetty perusasiat eli sopimuksen voimassaolo, mitä eläimiä sopimus koskee ja onko sovittu vastikkeesta. Näiden lisäksi metsänomistaja voi esittää kirjattavaksi omia toiveitaan, kuten esimerkiksi metsästykseltä rauhoitettavia alueita. 

Itsekin metsästystä harrastava metsänomistaja Seppo Helminen suosittelee, että hirvien lisäksi sallitaan pien- ja suurpetojen metsästys, jottei näiden metsästykseen jäisi katvealueita. Halutessaan metsänomistaja voi tehdä rajauksia sopimukseen. Maansa vuokraavalla säilyy aina oikeus metsästää maillaan. 

- Metsästysseuran näkökulmasta olisi selkeintä, että kaikki vuokrasopimukset olisivat mahdollisimman samansisältöisiä. Sopimuksia voi seuralla helposti olla kolminumeroinen määrä, ja jos kaikissa on jotain erityisehtoja, niin käytännön metsästyksestä voi tulla hankalaa, sanoo erikoissuunnittelija Matti Kervinen Suomen riistakeskuksesta.  

Kervinen muistuttaa, että vanhoja sopimuksia olisi hyvä aika ajoin tarkistaa vastaamaan nykylainsäädäntöä. Esimerkiksi villisian metsästys ei ole luvallista maanomistajan mailla, jos sopimus on tehty vain hirvieläimille ja suurpedoille. 

Vuokramailla toimitaan maanomistajan ehdoin        

Metsästäjät saavat metsästää ja kouluttaa koiriaan vuokrasopimuksen mukaisesti ja tehdä riistanhoitotöitä niin, ettei metsänomistajan omaisuus siitä kärsi. Erikseen maanomistajan kanssa sovitaan esimerkiksi hirvieläinten ruokintapaikoista, nuolukivistä, riistakameroista, passitorneista ja muista kiinteistä rakenteista. 

- Metsäteitä pitkin ajamiseen liittyy tiettyjä rajoitteita ja moottoriajoneuvolla liikkumisesta teiden ulkopuolella on hyvä kysyä maanomistajalta. Soitto tulee, jos hirvi on kaadettu metsään ja se pitäisi sieltä noutaa traktorilla tai mönkijällä, Helminen kertoo.

Metsästäjillä on oikeus tehdä nuotio arvottomasta puuaineksesta silloin, kun ei ole metsäpalovaaraa. He voivat raivata vesakkoa passipaikan edestä. Herrasmiessääntöjen mukaisesti metsällä liikutaan riistaa ja luontoa kunnioittaen, maanomistajiin pidetään hyvät suhteet ja muut luonnossa liikkujat huomioidaan. 

Kaupallisesta toiminnasta kuten metsästysmatkailusta tulee sopia erikseen. 

- Metsästysseura ei voi siirtää metsästysoikeutta kolmannelle osapuolelle, mutta voi myydä esimerkiksi vieraskortteja, eli lyhytaikaisia metsästyslupia alueelle, Kervinen täsmentää. 

Riistapelto pitää ainakin osan hirvieläimistä pois läheisiltä mansikkaviljelmiltä. 
 

Muista ilmoittaa yhteystietosi 

Metsästysseuran toive on, että maanomistaja ilmoittaisi muuttuneista yhteystiedoista tai muutoksista metsänomistajuudessa. 

- Mikäli uusi omistaja ei irtisano metsästysvuokrasopimusta kolmen kuukauden sisällä kaupasta, pysyy sopimus voimassa. Käytännön metsästykseen tällä ei ole vaikutusta, mutta yhteydenpito metsästäjien ja maanomistajan välillä vaikeutuu, jos maanomistajan vaihdos ei tule seuran tietoon. Toisinaan uusi maanomistaja saa tietää vasta vuosien päästä, että hänen maidensa metsästysoikeus onkin vuokrattu jollekin metsästysseuralle, Kervinen kertoo.

Seppo Helminen on vuokrannut metsäalueensa kahdelle eri metsästysseuralle.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.