Metsittämällä kasvua ja hiilensidontaa

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää metsityksestä?  

Metsityksellä tarkoitetaan metsän viljelyä alueelle, joka ei entuudestaan ole metsämaata. Tällaisia maita ovat esimerkiksi entiset maatalousmaat ja turvetuotannosta vapautuneet suonpohjat.  

Suonpohjat voivat pysyä kasvipeitteettöminä vuosikymmeniä turvetuotannon päättymisen jälkeen, jos niille ei tehdä mitään. Puutuhkalannoitus on toimiva tapa korjata ravinne-epätasapaino ja luoda puuston kasvulle hyvät olosuhteet. Metsitys on oiva keino kompensoida turvetuotannon päästöjä ja joistakin kohteista syntyy jopa hiilinieluja. Entisiä turvetuotantoalueita metsittämällä myös maisema muuttuu miellyttävämmäksi.   

Peltoja on viime vuosikymmeninä metsitetty noin 270 000 hehtaaria. Näiden vuosikymmenien kuluessa myös tutkimustietoa on kertynyt ja aiemmista virheistä on otettu opiksi. Erityisesti turvemaapohjaisten peltojen metsitykset ovat olleet haasteellisia. Esimerkiksi boorin puutos aiheuttaa kuusen latvakasvaimen katoamisen ja kaliumin puutos edellisen vuoden neulasten kellastumisen. Nämä ravinnepuutokset voivat aiheuttaa kasvutappioita.  

Haasteena on ollut myös liika märkyys, pintakasvillisuuden kilpailu sekä erilaiset eläintuhot. Heinän torjunta on syytä tehdä ensimmäisinä vuosina. On tärkeää valita puulaji sille soveltuvalle kasvupaikalle. Peltoheitoilla puu kasvaa usein nopeasti, minkä lisäksi metsitys voi edesauttaa lehtojen syntymistä ja näin lisätä luonnon monimuotoisuutta.  

Millaiset kohteet sopivat metsitettäväksi? Millaisille kohteille metsitystukea voi saada?  

Metsitettäväksi soveltuvat turvetuotannosta vapautuneet suonpohjat, joiden vesitalous on kunnossa. Hyvin märät alueet soveltuvat usein kosteikoiksi.  

Entisistä maatalousmaista metsitykseen sopivat kohteet, jotka eivät ole arvokkaita avoimina. Metsityksen ulkopuolelle on tärkeä jättää muun muassa perinnebiotoopit, arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristöt ja alueet, joissa on kaavarajoituksia. Metsitettävän kohteen vesitalouden tulee olla riittävä puuston kasvuun. Liian märkää kohdetta ei voida kunnostusojittamalla saada riittävän kuivaksi metsitystä varten. On hyvä tietää, että kauttaaltaan pusikoituneet alueet katsotaan jo metsämaaksi eivätkä ole tukikelpoisia.  

Metsitystuen hakijan tulee lähtökohtaisesti olla yksityinen maanomistaja. Tukea voi saada kohteelle, joka ei ole aktiivisessa maataloustuotannossa olevaa maatalousmaata tai metsämaata. Tukea ei voi saada, jos kohteelle on haettu yhtä tai useampaa EU:n maataloustukea tai kansallista tukea vuoden 2019 jälkeen. Kohteen minimipinta-ala on 0,5 hehtaaria ja leveys keskimäärin vähintään 20 metriä.   

 

Entiseen peltoon 15 vuotta sitten istutettu rauduskoivikko on jo ensiharvennuksen tarpeessa.  
 

Kuinka suuri metsitystuki on?  

Metsitystuki koostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Kustannuskorvaus on 2000 euroa hehtaaria kohden, kun kyseessä on turvemaapohjainen entinen maatalousmaa ja 1500 euroa hehtaarille, kun kyseessä on kivennäismaapohjainen entinen maatalousmaa.  

Kivennäismailla voidaan maksaa korotettua tukea, joka on 1800 euroa hehtaarille, kun käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää pääpuulajina. Korotettua tukea voidaan maksaa myös, kun näitä lehtipuita on käytetty pääpuulajin lisäksi vähintään neljäsosalla metsitysalasta. Entisillä turvetuotantoalueilla kustannuskorvaus on 1000 euroa hehtaaria kohden, kun metsitys toteutetaan kylvämällä ja 1500 euroa hehtaarille, kun metsitetään istuttamalla.  

Hoitopalkkio on 900 euroa hehtaarille, josta puolet maksetaan kahden ja toinen puolikas kahdeksan vuoden kuluttua metsityksen toteutuksesta. Metsitystuki on veronalaista tuloa.   

Miten metsitystukea haetaan?  

Metsitystukea haetaan Metsäkeskuksesta 1.3.2021 alkaen. Metsitystukea voi hakea paperilomakkeella, mutta sujuvimmin haku onnistuu 23.3. avautuvan sähköisen hakupalvelun kautta. Palveluun ei tarvitse kirjautua, mutta hakemuksen laatijan tulee allekirjoittaa hakemus joko sähköisellä allekirjoituksella tai tulostaa hakemus hakupalvelusta allekirjoitettavaksi käsin ja toimittaa postitse Metsäkeskukseen. Paperilomakkeet julkaistaan Metsäkeskuksen verkkosivujen Lomakkeet-sivustolla.  

Metsäkeskus pyytää ely-keskuksesta sitovan lausunnon hakemuksesta. Lausunnossa ely-keskus ottaa kantaa luonnon monimuotoisuuteen, avoimen maaseutumaiseman säilyttämiseen ja kaavarajoitteisiin sekä tarvittaessa soveltuvan vesitalouden huomioimiseen. Ely-keskus ottaa myös kantaa siihen, onko alue aktiivisessa maatalouskäytössä.   

Tukihakemusten hyväksymiskäsittely voi edellyttää maastossa käyntiä, jolloin metsittämistä ei ehkä ennätä aloittaa tänä keväänä. Metsittämiselle on aikaa hakemuksen hyväksymistä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun saakka. On tärkeää huomata, että metsitystoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen kuin on saanut hyväksytyn tukipäätöksen Metsäkeskuksesta. Tällä halutaan varmistaa, että mahdollisia avoimina alueina arvokkaita kohteita ei metsitetä.  

Kuinka paljon Suomessa on metsitykseen sopivia alueita?  

Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi –hankkeessa on selvitetty paikkatietoaineistoja hyödyntämällä potentiaalisia metsityskohteita. Kohteita löydettiin 93 800 hehtaaria, joista 9 500 hehtaaria on entisiä turvetuotantoalueita ja 84 300 hehtaaria entisiä maatalousmaita. Pohjois-Pohjanmaalla näitä kohteita arvioidaan olevan eniten, noin 18 000 hehtaaria ja Pohjanmaan maakunnassa vähinten, noin 1 600 hehtaaria. Yksityiskohtaisempaa alueellista lisätietoa löytyy Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluksi -hankkeen verkkosivuilta.  

Lisätietoa metsitystuesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla