Lunta tupruttaa ja pakkanen paukkuu – miten se vaikuttaa metsiin?

Mitä hyötyä ja haittaa lumesta on metsille?

Lumi on monella tavalla hyödyllistä metsäluonnolle. Lumi suojaa havupuiden taimien neulasia auringon ja tuulen kuivatukselta eli ahavalta, kun juuret eivät pysty ottamaan jäätyneestä maasta vettä. Lumi on hyvä pakkaseriste, joten monet eläimet hakeutuvat hangen alle suojaan. Lumihanki vähentää myös maan routaantumista, mikä suojaa puiden juuria jäätymiseltä talvella ja nopeuttaa puiden kasvuun lähtöä keväällä. 

Vähälumisina talvina esimerkiksi varpukasvit kärsivät kevättalven ahavasta niin paljon, että ne voivat jopa kuivua. Esimerkiksi mustikka on hyvin herkkä ahavalle. 

Runsaasta lumesta on myös haittaa metsille. Oksiin ja latvoihin kertyvä raskas lumikuorma voi katkoa oksia, latvoja ja jopa paksuja runkojakin. Erityisesti mänty ja koivu ovat herkkiä lumituhoille.

Monet puille haitalliset sienitaudit hyötyvät paksusta hangesta. Esimerkiksi männyn- ja kuusentalvihomeet sekä versosurma leviävät paksun hangen alla. 

Paksu lumipeite lisää välillisesti hirvieläinten ja jänisten aiheuttamia tuhoja. Hirvet välttävät energiaa kuluttavaa liikkumista paksussa hangessa, joten ne jäävät ruokailemaan usein pienehkölle alueelle. Taimikot voivat näillä hirvien talvilaidunnusalueilla kärsiä tuntuvia vaurioita. Lumen paksuus vaikuttaa myös muiden eläinten ravinnon hankkimiseen. Runsaslumisina talvina jänikset syövät paljon koivuja ja haapoja, mutta vähälumisina talvina ne syövät erityisesti pajuja ja mustikkaa.

Lumi suojaa taimia kevätahavalta. Kuva: Pixabay
 

Miten talven lämpötilat vaikuttavat metsiin? 

Kotimaiset puulajit kestävät kovia talven pakkasia hyvin, koska ne menevät syksyllä lepotilaan. Pitkään jatkunut korkea lämpötila keskellä talvea vilkastuttaa puiden elintoimintoja. Se voi altistaa puut pakkasvaurioille, jos lämpötila laskee taas nopeasti. Pakkashalkeamia voi tulla erityisesti lehtipuihin.

Lämpötilat vaikuttavat lumen määrään. Lunta on yleensä runsaimmin Pohjois-Suomessa ja tietyillä itäisen Suomen alueilla, joissa säät ovat kylmemmät. Lunta kertyy runsaimmin myös korkeille paikoille. Lunta voi sataa runsaasti rannikkoalueillekin, kun kylmä ilmamassa tulee sulan meren alueelle ja tuulet kuljettavat sateet mantereelle. 

Puihin voi kertyä runsaasti tykkylunta, kun ilmassa on runsaasti kosteutta sekä lämpötila ja tuulet ovat sopivia. Lumikuorma voi kasvaa suureksi, jos oksiin ja latvuksiin huurtuu lisää lunta ilmassa olevasta kosteudesta. Tykkyä voi lisätä myös nuoskalumi, joka kertyy puiden oksille ja jäätyy kiinni. Sopivan voimakas tuuli auttaa nuoskalunta kiinnittymään oksiin.
 

Puut kestävät koviakin pakkasia lepotilassa. Kuva: Markku Remes
 

Miten lunta hyödynnetään metsätöissä?

Osa metsämaista on niin heikosti kantavia, että puunkorjuu on mahdollista vain maan ollessa jäässä tai riittävän paksun lumen peitossa.

Lumi ja routa suojaavat puiden juuria harvennushakkuissa. Kun hakkuukone polkee lumeen oksat ja latvukset, muodostuu muutaman pakkasvuorokauden jälkeen ajouralle kuormatraktorin kantava kerros. Sitä pitkin voi kuljettaa raskaitakin puukuormia maaperän ja juuriston vaurioitumatta. Lumen tiivistäminen ja tasaus helpottavat puunkuljettamista ojien yli sekä kivikkoisessa tai muuten epätasaisessa maastossa. 

Puutavaraa voi kuljettaa metsistä pois talviteitä pitkin. Lumi poljetaan koneella tiiviiksi maata vasten ja tasataan auraamalla tai lanaamalla. Jäätynyt lumipolanne kantaa puutavara-auton kuormineen.

Lunta hyödynnetään myös ylispuuhakkuissa. Lumi suojaa kasvamaan jätettäviä puuntaimia vaurioitumiselta, kun taimikon päältä kaadetaan suurempia puita pois. 
 

Lumi suojaa puiden juuria hakkuissa ja parantaa maan kantavuutta. Kuva: Metsäkeskus