Lisää kasvua metsiin harkituilla valinnoilla

Tiheämpi kasvatus perustuu oikea-aikaiseen metsänhoitoon

Puuston kasvattaminen tavanomaista tiheämpänä ei tarkoita taimikoiden ja kasvatusmetsien hoitamattomuutta, vaan päinvastoin oikein ajoitettuja ja metsänhoidon suositusten mukaisia toimenpiteitä.

Metsän kasvun, hiilensidonnan ja hiilivaraston lisääminen vaatii suunnitelmallisuutta. Taimikonhoito ja harvennukset on tärkeää tehdä ajallaan ja suositusten mukaisesti, jotta kasvatettava puusto säilyy elinvoimaisena, kestää paremmin tuhonaiheuttajia ja järeytyy nopeammin. 

Puustoa on kuitenkin mahdollista harventaa hieman tavanomaista kevyemmin. Siinä auttavat metsänhoidon suositusten pidennetyn kiertoajan harvennusmallit. Ne ohjaavat harventamaan metsää hieman vähemmän ja hieman myöhemmin, jolloin puusto järeytyy hitaammin, mutta tuottaa enemmän puukuutioita. Pidennetyn kiertoajan harvennusmalleja voi käyttää hoidetuissa metsissä, joissa aiemmat taimikonhoitotyöt on tehty laadukkaasti. 

Pidennetyn kiertoajan kasvatusmalli lisää ainespuun keskituotosta männiköissä 4–8 prosenttia ja puuston keskimääräistä hiilivarastoa 10–20 prosenttia verrattuna tavanomaisiin kasvatusmalleihin. Kun metsää kasvattaa hieman tavallista tiheämpänä, on mahdollista lisätä hiilensidontaa metsän kasvatusvaiheessa sekä ylläpitää tavanomaista isompaa hiilivarastoa. 

Harvennuksia tehtäessä kannattaa kuitenkin tähdätä suositustiheyksiin. Suosituksia korkeampia puustotiheyksiä ei suositella, koska yksittäisten puiden elinvoimaisuus voi heikentyä ja tuhojen riski kasvaa. Liian voimakkaat harvennukset puolestaan heikentävät puuntuotosta ja hiilensidontaa. Varsinkin männiköt reagoivat kuusia ja koivuja hitaammin lisääntyneeseen kasvutilaan. Niillä voi mennä yli 15 vuotta, ennen kuin metsä saavuttaa saman hiilivaraston kuin ennen harvennusta.
 

Mänty on pitkäikäinen puulaji. Terveiden männiköiden kiertoaikaa voidaan lisätä jopa useita kymmeniä vuosia ilman merkittäviä riskejä. Kuva: Satu Uusitalo
 

Kiertoajan jatkaminen sopii terveisiin ja elinvoimaisiin metsiin

Metsän hiilivarastoa voi kasvattaa pidentämällä metsänkasvatuksen kiertoaikaa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että uudistushakkuita lykätään, vaikka puusto järeytensä puolesta jo täyttäisi tukkipuun mitat. Metsänomistajan omat tavoitteet tai olosuhteet metsässä ratkaisevat uudistamisen ajankohdan. 

Kiertoajan pidentäminen sopii hoidettuihin ja elinvoimaisiin havupuumetsiin, joissa metsätuhojen riski ei ole suuri. Myös puulajilla ja maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä. Esimerkiksi mänty on pitkäikäinen puulaji, ja terveiden männiköiden kiertoaikaa voidaan lisätä jopa useita kymmeniä vuosia ilman merkittäviä riskejä. Tämä ei kuitenkaan lisää metsätalouden kannattavuutta. 

Kuusi sen sijaan on ikääntyessään altis erilaisille tuhoille varsinkin Etelä-Suomessa kuivumisherkillä kasvupaikoilla. Etelä-Suomessa on alueita, joilla esiintyy runsaasti juurikääpää. Näillä alueilla kuusenkasvatuksen kiertoaikaa ei ole suositeltavaa pidentää. Juurikääpä voi edetä kuusenrungon sisällä noin 20 senttimetriä vuodessa, ja puuston taloudellinen arvo ja käyttömahdollisuudet voivat heikentyä huomattavasti. 

Kun kuusikot ovat elinvoimaisia, kerryttävät ne hiilivarastoa nopeasti. Terveissä ja elinvoimaisissa kuusikoissa kiertoajan jatkaminen maltillisesti, enintään kymmenellä vuodella, voi olla myös taloudellisesti perusteltua. 
 

Kuusenkasvatuksen kiertoaikaa ei ole suositeltava pidentää alueilla, joissa juurikäävän leviämisriski on suuri. Lähde: Luke, Luonnonvaratieto, karttapalvelu
 

Muista tarkkailla metsien kuntoa

Kun metsä ikääntyy ja ilmasto muuttuu, erilaisten metsätuhojen riskit kasvavat. Sen vuoksi erityisesti varttuneempia talousmetsiä ja niiden kuntoa on hyvä seurata aktiivisesti. Jos metsään tulee tuuli-, lumi- tai hyönteistuhoja, ei kiertoajan pidentämisestä saada toivottuja ilmastohyötyjä. 

Puuston kasvattaminen tiheämpänä ja kiertoajan maltillinen pidentäminen ovat eräitä keinoja vahvistaa metsien kasvua ja hiilinieluja. Oikein kohdennettuna ne yhdistävät ilmastohyödyt, metsän kasvun ja taloudellisen käytön. Nämä keinot kuitenkin edellyttävät entistä tarkempaa metsänhoidon suunnittelua, oikea-aikaisia toimenpiteitä ja riskien hallintaa. Kun nämä ehdot täyttyvät, voivat metsät tarjota samanaikaisesti puuntuotantoa, hiilensidontaa sekä luonto- ja maisema-arvoja. Terveet, elinvoimaiset ja monimuotoiset metsät myös kestävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia entistä paremmin. 

Omat metsänhoidon valinnat voit ottaa puheeksi oman tutun metsäammattilaisen kanssa. Tarvittaessa metsäammattilaisia ja heidän yhteystietojaan voit hakea myös Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta. 
 

Artikkeli on kirjoitettu osana Juuret tiedon maaperässä- ja NordicForestry-hankkeita. Juuret tiedon maaperässä -hanketta toteuttavat Tapio sekä Suomen metsäkeskus ja hanketta rahoittaa Elinvoimakeskuksen ilmastoyksikkö. NordicForestry-hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Swedish University of Agricultural Scienses, Arbonaut, sekä Suomen metsäkeskus ja hanketta rahoittavat Lapin liitto sekä County Administrative Board of Norrbotten County.