Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Suunnittele suometsän puunkorjuu hyvin

Voiko suometsästä korjata puuta sulan maan aikana?  Entä kuinka voi vähentää korjuuvaurioita? Ilmastonmuutos ja lauhat talvet haastavat perinteistä talvikorjuuta, mutta puunkorjuumenetelmät ja –kalusto kehittyvät ja mahdollistavat aiempaa monipuolisemman korjuun.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Ajokone korjaa puuta poimintahakkuun jälkeen.

Poimintahakkuissa voi erittäin herkästi syntyä korjuuvaurioita. Sen vuoksi poimintahakkuut kannattaa ajoittaa parhaille talvikeleille, jos se on mahdollista. Kuva: Jussi Laurila 

22.03.2022

Teksti: Tatu Viitasaari ja Harri Lindeman

Suomi on suometsien maa. Tällä hetkellä vajaa neljännes Suomen puustosta kasvaa turvemailla. Suometsät kuten yleensäkin metsät ovat Suomessa pääsääntöisesti yksityisomistuksessa. Vähintään yhden hehtaarin suometsää omistavia on lähes 300 000.  

Etenkin suomaakunnissa kuten Etelä-, Keski-, ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että metsänomistajalla on myös suometsää. Soita uudisojitettiin runsaasti 1960–1980-luvuilla. Nyt valtaosalle näistä kohteista on kasvanut puustoa, jota kannattaa myös taloudellisesti hyödyntää.

Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa talvikorjuuta 

Talvinen kausi, jolloin turvemaa on metsäkoneita kantavassa roudassa, on usein aiempaa lyhyempi ja varsinkin Etelä-Suomessa saattaa jäädä kokonaan tulematta. Tämän lisäksi vuosittainen vaihtelu on erittäin suurta. Talvi saattaa nykyilmastossa tulla joulukuussa tai vasta helmikuussa.

Toisaalta talvisissakin olosuhteissa lumipeite suojaa turvemaita jäätymiseltä, ja maaperä voi olla sulana läpi talven. Tämä aiheuttaa ikäviä yllätyksiä puunkorjuussa. 
 

Metsäkoneen jättämät syvät ajourat maassa talvella. Märkä ja vähäroutainen talvi on monesti hankalampi puunkorjuussa kuin kuiva kesä. Kuva: Tatu Viitasaari
 

Talvikaudella kannattaa korjata puuta kaikkein vaikeimmilta kohteilta 

Suometsiä on monenlaisia niin maaperältään kuin puustoltaankin. Metsänhoito ja hakkuut tulee suunnitella aina leimikon ominaispiirteet kuten esimerkiksi maaperä, kuljetusyhteydet ja puusto huomioiden. 

Uudistamis-, pienaukko- ja kaistalehakkuut soveltuvat yleensä hyvin sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen. Näissä hakkuissa kertyy runsaasti hakkuutähteitä, joilla voidaan vahvistaa maaperää ja ajoreitit voidaan valita vapaammin. Lisäksi pieni maanpinnan rikkoutuminen ei aiheuta vahinkoa.Runsaspuustoisten rämeiden harvennukset onnistuvat yleensä sulan maan aikaan. Sulan maan aikaan toimiminen vaatii tarkkaa kohdevalintaa sekä hyvää korjuun suunnittelua. 

Korjuuvaurioille erityisen herkät kohteet kuten kuusikoiden ensiharvennukset ja poimintahakkuut tulisi pyrkiä korjaamaan jäätyneen maan aikaan. Näin vähennetään myös juurikäävän leviämisen riskiä. Talvikorjuuseen joudutaan turvautumaan myös niissä tapauksissa, kun lähi- ja kaukokuljetusyhteydet sitä vaativat. Hakkuualue voi esimerkiksi sijaita paikassa, josta puut täytyisi kuljettaa heikosti kantavan alueen tai esimerkiksi viljellyn pellon yli varastopaikalle. Tällaisissa tapauksissa kuljetus kesäaikaan ei onnistu. Myös varastopaikalle johtavan tieverkoston kantavuus voi ohjata leimikon talvikorjuuseen.
 

Ajokone kerää puuta kaistalehakkuun jälkeen. Kaistalehakkuu onnistuu sopivalla kohteella ja kalustolla hyvin myös sulan maan aikaan. Kuva: Jussi Laurila
 

Konekalustolla on suuri merkitys 

Sulan maan aikaisessa puunkorjuussa on tapahtunut merkittäviä kehitysaskeleita. Erityisesti konekalusto ja kantavat telaratkaisut ovat kehittyneet viime vuosina. Metsäkoneiden teloilla tarkoitetaan yleensä kumipyörien päälle asennettavia metallisia teloja, joilla haetaan pitoa ja kantavuutta. Suometsien sulan maan aikaisessa puunkorjuussa teloilla parannetaan kantavuutta. Telat asennetaan yleensä yhdistämään kaksi telipyörää. Markkinoilla on myös yhden renkaan päälle asennettavia pyöräteloja. 

Leveät telat jakavat metsäkoneen painon laajemmalle alueelle, joka ehkäisee urapainaumien syntymistä. Hurjasta ulkonäöstä huolimatta kantavilla teloilla varustellun koneen maastokelpoisuus pehmeällä suopohjalla on huomattavasti parempi kuin samalla koneella ilman teloja. 

Suometsänhoito ja sen menetelmät monipuolistuvat. Etenkin rehevillä turvemailla pyritään vähentämään ilmastoa ja vesistöä kuormittavia päästöjä peitteisillä metsänkasvatusmenetelmillä. Nämä kohteet ovat kuitenkin herkkiä puunkorjuuvaurioille. Etenkin kuusikot ovat herkkiä juuristovaurioille. Tällaiset kohteet olisi parasta korjata maan ollessa koneen kantavassa roudassa. Toisaalta esimerkiksi kaistalehakkuita voi toteuttaa yleensä hyvin sulan maan aikaan. Näissä kohteissa pienet maanpinnat rikkoumat edesauttavat taimettumista.  
 

Ajokone, jossa on kantavat telat, kerää puuta metsässä. ​​​​​​​Kahdeksanpyöräinen ajokone varusteltuna kantavilla teloilla kerää puita sulan maan aikaan rämeeltä, jossa on yli metrin paksu turvekerros. Kuva: Tatu Viitasaari

Kommentit
Pertti Ikonen 14.04.2022 klo 01:23

Mielestäni Varsinkin Suomen keskimäärin hyvin pienillä tiloilla joilla puuta voidaan hakata vain muutaman kerran omistajan elinaikana.Hakkuut ja harvennukset niin soilla kuin kuusikoissa pitäisi keskittää vain talvi ja routaaikaan!Se vähentäisi tulevissa hakkuissa lahopuun määrää ja pienentäisi samalla tuholaishyönteisten mahdollisuutta tuhota metsän.Korjuu kone pitäisi olla mitoitettu oikein tarpeeseen Täyskantvalla telavarustuksella Pelkillä ketjuilla ja harvoilla teloilla ei tulisi laskkea konetta omaan metsään.Kuljettajan koulutus ja ammattitaito korostuu.Soilla ja kuusikoissa.Entisten turvesoiden metsitys yritys suurella valtion tuella on mielestäni tyhmää.Voisi kokeilla esim Kuitu/öljyhampunkasvatusta :Onhan sen kuidun tuotanto joka vuosi noin2,5in kertainen verrattuna metsän kuidun tuottoon päälle Hyvälaatuinen terveellinen ruokaöljy ja Kasviproteiini suoraan kotitalouksien ja ruokateollisuuden käyttöön.Ja myös syväjuurinen ja "hiilensidonnaltaankin hyvä"vaatiimaton Lisälannoitustarpeelle.Tietysti kasvialusta pitää olla esim puimrin kantava.Kakarasta metsissäjuossut jo seitsemänkymppinen ukko. HyvääPääsiäistä Kaikille

Seppo Nieminen 19.04.2022 klo 16:52

En omista suometsää, mutta eiköhän entisten turvesoiden metsittäminen ole hyvä ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.