Metsistä työtä, virkistystä ja uusia tuotteita

Uudellamaalla rakentaminen lisää painetta

”Uudenmaan metsät ovat monipuolisia, ja niiden lajisto on huomattavan rikas. Metsät tarjoavat paljon virkistysmahdollisuuksia ja myös luonnonantimia. Samalla alueen metsiin kohdistuu kuitenkin monia paineita. Rakentaminen aiheuttaa metsäkatoa. Parhaillaan suunnitellaan esimerkiksi erilaisia sähkön- ja vedynsiirtoverkostoja ja niiden rakentamista. Tässä keskustelussa olemme Uudellamaalla aktiivisesti mukana. 

Uudenmaan uudessa alueellisessa metsäohjelmassa huomioidaan metsäluonnon monipuolisuus, kestävä kehitys, teollisuuden näkökulmat ja vapaaehtoisen suojelun lähtökohdat. 
Metsät ovat virkistäytymisen paikkoja, joissa ihmiset voivat rentoutua ja retkeillä. Samalla täytyy kuitenkin muistaa yksityisten metsänomistajien näkemykset ja omaisuudensuoja.

Metsät ja metsäala tarjoavat Uudellamaalla paljon koulutus- ja työmahdollisuuksia. Metsät ovat tärkeä osa Uudenmaan elinkeinoelämää ja kansallisvarallisuuttamme. 

Uusi alueellinen metsäohjelma luo raamit ja yhteisen pohjan metsien käytölle Uudellamaalla. Metsäohjelman valmistelussa on kuultu laajasti eri toimijoita. Keskustelua on käyty etenkin kaavoituksesta, metsien suojelutarpeesta, avohakkuiden ja jatkuvan kasvatuksen suhteesta sekä kehittämisrahoituksesta. On tärkeää, että ohjelma lisää eri tavalla ajattelevien tahojen yhteisymmärrystä. Tämä vaikuttaa onnistuneen.

Metsäohjelman valmistelua on helpottanut oma tiivis suhteeni metsään. Metsänomistajana teen aktiivisesti päätöksiä omien metsien hoidosta ja käytöstä. Metsässä voin virkistyä ja nauttia luonnosta ja metsä tuo minulle myös taloudellista turvaa.”
 

Pekka Pennanen, elinkeinopäällikkö, Uusimaa
 

Keski-Suomessa metsäbiotaloudella on vahva asema

”Keski-Suomessa metsäluonto on vaihtelevaa. Maakunnassa ovat suuret järvialtaat Keitele ja Päijänne sekä lukuisia pienempiä järviä ja virtavesiä. Maakunnan pohjoisosassa on turvemaita ja karumpia kasvupaikkoja ja eteläosassa lehti- ja sekametsiä sekä lehtoja. Kallioluontoa jyrkänteineen on runsaasti. 

Keski-Suomi on monipuolinen metsäbiotalousmaakunta. Maakunnassa on suuria tehdaskonserneja Äänekoskella ja Jämsänjokilaaksossa. Keski-Suomessa metsäbiotalouden tuoma arvonlisä oli vuonna 2021 maan suurin. Maakunnan metsät ovat likipitäen täyskäytössä. Viime vuonna hakkuita tehtiin maakunnassa noin 6,4 miljoonan kuutiometrin verran.  

Keski-Suomen uudessa alueellisessa metsäohjelmassa tavoitellaan metsien käyttöön tasapainoa. Metsiä pitää hyödyntää vastuullisesti, jotta teollisuus voi käyttää puuta myös tulevaisuudessa. 

Haluamme, että metsänomistajat hoitavat metsiään aktiivisesti. Toisaalta suuri hakkuiden määrä maakunnassa edellyttää voimakasta panostusta talousmetsien ekologiseen kestävyyteen. Tulevina vuosina metsien käsittelyä pitää monipuolistaa ja hyödyntää keinoja monimuotoisuuden lisäämiseksi nykyistä enemmän. Myös suojelupinta-alaa on tavoitteena lisätä. Metsästä saatavia uusiutuvia raaka-aineita pyritään suuntaamaan korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. 

Keski-Suomessa on hoitorästejä taimikoissa ja nuorissa metsissä, joihin liittyviä metsänhoitotoimia pitäisi lisätä.  Vesiensuojelussa on saatu hyvää tekemistä käyntiin, mutta erityisesti turvemaiden ympäröimällä Saarijärven reitillä tarvittaisiin paljon aktiivisia toimia. Biotalous tuottaa maakuntaan valtavasti hyvää, mutta samalla se vaikuttaa myös ympäristöön. 

Minulle itselleni metsä on virkistyksen ja hyvän mielen lähde, mutta samalla myös leivän jatke. Olen osallistunut metsänhoitotöihin lapsuudestani lähtien. Nyt vartuttuani olen saanut nähdä oman työni jälkiä sukumme metsissä. Hyvää mieltä tuottavat yhtä lailla suojelulla säästetyt metsät erityispiirteineen, kaupunkien virkistysmetsät sekä hoidetut talousmetsät, joissa voi iloita puuston varttumisesta.”
 

Matti Virkkunen, elinkeinopäällikkö, Keski-Suomi
 

Lapin metsissä porotaloutta, metsätaloutta ja matkailua

”Lappi on Suomen metsäisin maakunta. Metsät kasvavat hitaammin kuin etelässä, mutta kokonaisuutena puuston määrä lisääntyy enemmän kuin sitä käytetään. Metsät ovat pääosin hyvässä kunnossa, vaikka lumi- ja myrskytuhot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo pohjoisessakin.

Lapissa metsät ovat paljon muutakin kuin raaka-ainetta metsäteollisuuteen. Ne ovat tärkeitä porotaloudelle, matkailulle, metsästykselle ja luonnontuotteiden keruulle. Suojelu on vahvaa – lähes neljännes metsistä ja kitumaasta on rauhoitettu, ja maakunnassa on laajat Natura-alueet sekä kansallispuistot. 

Lapin uudessa metsäohjelmassa korostetaan metsien kestävää ja monipuolista käyttöä. Lisäksi haluamme pitää huolta metsien monimuotoisuudesta ja vahvistaa niiden elinvoimaa. Haluamme myös uudistaa metsäalaa, jotta kilpailukyky säilyy. Se edellyttää, että huolehdimme alan koulutuksesta ja kehitämme myös uusia tuotteita puusta. 

Uutta metsäohjelmaa on valmisteltu Lapin metsäneuvoston johdolla työryhmissä, joissa ovat mukana metsäalan ja muiden elinkeinojen edustajat. Keskustelua on herättänyt etenkin metsätalouden, porotalouden ja matkailun yhteensovittaminen sekä metsäteiden kunto ja metsänomistusrakenteen uudistaminen.

Tulevina vuosina erityistä huomiota pitää kiinnittää Lapin nuorten metsien hoitoon, jotta metsien kasvu säilyy vahvana. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoriskeihin haluamme varautua nykyistä paremmin. Metsätieverkoston perusparannus on välttämätöntä, jotta puun korjuu ja käyttö onnistuvat.

Lapissa voidaan olla ylpeitä metsien hyvästä kasvusta, laajasta suojeluverkostosta ja siitä, että metsät tuottavat hyvinvointia monin tavoin – puuntuotannosta luontomatkailuun ja porotalouteen. Metsät ovat vahva osa lappilaista identiteettiä ja tulevaisuuden voimavara.”
 

​​​​​​​

Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö, Lappi