Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På Svenska

Tuhkalannoitus vauhditti metsän kasvua – ”Odotukset ylittyivät”

Sonkajärveläinen metsänomistaja Ari Sirviö on kokeillut tuhkalannoitusta omissa metsissään ja ollut tyytyväinen tuloksiin. Tuhkalannoitusta olisi mahdollista lisätä tuntuvasti koko maassa, arvioi Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja metsänomistaja Ari Sirviö katselevat yhdessä puun lustonäytettä, joka on otettu tuhkalannoitetusta metsästä.

– Kasvua näkyvissä, tuumaavat metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja metsänomistaja Ari Sirviö. He tutkivat lustonäytettä, joka on otettu tuhkalannoitetussa metsässä kasvavasta männystä.

07.04.2020

Teksti: Outi Tehomaa Kuvat: Outi Tehomaa, Erkki Shemeikka ja Kalervo Ojutkangas

Metsänomistaja Ari Sirviö ottaa ison harppauksen, ettei saapas molskahtaisi puolisulaan metsäojaan. Ojitetulla turvemaalla kasvaa mäntyjä ja kuusia, jotka ovat ottaneet vauhtia kasvuun tuhkalannoituksesta. 

– Lannoitus tehtiin metsässä parikymmentä vuotta sitten. Maahan levitettiin puutuhkaseosta ja nyt puusto alkaa olla jo ensiharvennusvaiheessa. On ollut ihan valtava tuo kasvun lisäys, mitä tuhkasta on tullut. Ylitti kaikki odotukset, Sirviö kertoo. 

Mutta kuinka paljon lisäkuutioita puiden kupeille on kertynyt? Se selviää pian, kun Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes kairaa männyn runkoon reiän ja ottaa näytteen puun vuosilustosta. Vuosirenkaat, eli lustot paljastavat, kuinka puu on eri vuosina kasvanut. 

– Katsokaapas tätä. Kasvunlisäys erottuu selvästi, Remes sanoo ja osoittaa sormenpäällään lustonäytteen yhtä leveämpää vuosirengasta. 

Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua sopivilla kohteilla noin 2,5-3 kuutiometriä hehtaarilla vuosittain ja lannoituksen vaikutus kestää vähintään neljännesvuosisadan ajan. Remeksen mukaan puutuhkassa on sopivassa suhteessa kaikkia puun kasvuun tarvitsemia ravinteita, paitsi typpeä, jota on lisätty moniin kaupallisiin tuhkalannoitteisiin.

Remes kertoo, että tuhkalannoitusta käytetään pääasiassa turvemailla. Tuhka vähentää kasvualustan happamuutta ja turpeessa olevat ravinteet tulevat paremmin puiden käytettäväksi. 

Lähikuva käsistä, jotka pitelevät puulastua, josta erottuvat puun vuosilustot. Tuhkalannoitusvuoden jälkeen puun vuosirenkaat ovat leventyneet.

Vuosirenkaat kertovat puun kasvusta eri vuosina. Tuhkalannoituksen jälkeen tullut leveä vuosirengas erottuu lustonäytteestä. 
 

Helikopterista laskettu tuhka levittyy tasaisesti

Ari Sirviö omistaa metsää Sonkajärven suunnalla yksin sekä yhdessä vaimonsa ja lastensa kanssa. Hän on myös osakkaana ja hoitokunnan puheenjohtajana Sukevan yhteismetsässä. Yhteismetsän mailla on tehty muutaman vuoden aikana noin 600 hehtaaria tuhkalannoitusta erilaisiin kohteisiin.  

– Aiempina vuosina Sukevan yhteismetsää on laajennettu, mutta metsätilojen hinnat ovat kallistuneet viime vuosina kovasti. Ajattelimme, että tilakauppojen sijaan voisimme hyödyntää ne mahdollisuudet, mitä meillä on jo olemassa metsissä. Pidetään metsät kunnossa, lannoitetaan ja hoidetaan niillä rahoilla, mitkä menisivät uusien tilojen ostoon, Sirviö kertoo.

Sirviön omille maille tuhkaa on levitetty traktorin avulla, mutta yhteismetsän laajoja alueita on lannoitettu pääasiassa helikopterilla lentolevityksenä. 

– Tuhkan levitys helikopterilla on siistiä työtä. Tuhka levittyy tasaisesti. Maalevitys täytyy tehdä talvisaikaan ja yhdistää mielellään harvennushakkuuseen. Maan pitää olla roudassa, jotta se kantaa painavaa kalustoa. Se asettaa omat rajoituksensa, Sirviö sanoo.

Tuhkalannoituksen kustannukset ovat helikopterilevityksessä noin 400-500 euroa hehtaaria kohden. Maalevityksestä tulee kuluja noin 100 euroa vähemmän hehtaarilla. Remeksen mukaan metsänomistajien kannattaa tilata ja teettää tuhkalannoituksia yhdessä isommalle alalle. Esimerkiksi helikopterilevitystä ei kannata tehdä alle 10 hehtaarin alalle.

Remes muistuttaa, että puutuhka sisältää raskasmetalleja ja esimerkiksi fosforia, joka rehevöittää vesistöjä. Sen vuoksi tuhkaa ei saa levittää ihan vesistöjen lähettyville. Entä miten tuhka muuten vaikuttaa luontoon? 

– Tuhkalannoituksen ei ole toistaiseksi todettu aiheuttavan pitkäaikaisia haitallisia raskasmetallipitoisuuksien muutoksia esimerkiksi marjoissa tai sienissä. Tuhkantuottajat ovat vastuussa tuhkan laadusta ja he seuraavat jatkuvasti lannoitekäyttöön päätyvän tuhkan ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksia, Remes sanoo.

Helikopteri lentää kirkkaansinisellä taivaalla. Helikopterin alla olevasta astiasta pudotetaan tuhkaa metsään. Kuvan oikeassa alareunassa näkyy hieman männynlatvaa. ​​​​​​​

Tuhkaa voi levittää helikopterista lentolevityksenä tai traktorilla maalevityksenä. Lentolevityksiä voi tehdä ympäri vuoden.
 

Lannoitus on myös ilmastoteko

Markku Remeksen mukaan tuhkalannoitusta olisi mahdollisuus lisätä tuntuvasti Suomessa. Nykyään tuhkalannoituksia tehdään yli 10 000 hehtaarilla vuosittain, mutta sopivaa lannoitusalaa olisi jopa kuusi kertaa sen verran. 

Biopolttoaineiden palamisjätteenä syntyy vuosittain noin 600 000 tonnia tuhkaa, jota hyödynnetään vain osittain. Huomattava osa tuhkasta päätyy kaatopaikoille tai esimerkiksi tienpohjien tai meluvallien rakennusaineeksi. Remeksen mukaan tuhka kannattaisi ehdottomasti hyödyntää metsissä lannoitteena, koska kasvava puusto sitoo hiilidioksidia ja auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä. 

– Jos saisimme lannoitettua nykyiseen verrattuna viisinkertaisen määrän turvemaita ja sitä kautta puusto kasvaisi tuon 2,5 kuutiota hehtaarilla nykyistä enemmän, saisi niillä lisäkuutioilla sidottua noin 5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Se vastaisi noin 80 prosenttia koko Suomen vuotuisista henkilöautoliikenteen päästöistä, Remes summailee.

Sirviö on miettinyt hiilensidontaa sitä kautta, että hän haluaa metsänomistajana kasvattaa metsissään järeää tukkipuuta, jota käytetään sahoilla ja puurakentamisen raaka-aineena. 

– Puurakennukset ovat pitkäaikaisia hiilivarastoja, joten puurakentamista kannattaisi ehdottomasti lisätä Suomessa. Kaikki tuotettava puuraaka-aine ei saa päätyä vedettäväksi vessasta alas, hän sanoo.
 

Tuhkalannoituksen tuki laajenee

Metsänomistajat ovat voineet saada tuhkalannoitukseen valtion Kemera-tukea, kun kyseessä on ollut metsän terveyslannoitus ja tuhkalla on korjattu maaperän ravinne-epätasapainoa. Kemera-tuki on 30 prosenttia lannoituksen kokonaiskustannuksista.

Toukokuun alusta alkaen tuhkalannoituksen tuki laajenee, ja tukea voi hakea muihinkin kuin metsämaan ravinnetasapainoa parantaviin lannoituksiin, eli myös metsän kasvatuslannoituksiin.  

– Tuki on tietysti hyvä, mutta sen merkitystä helposti myös yliarvioidaan. Mielestäni tarvittavat lannoitukset tulisi tehdä metsissä joka tapauksessa, saipa tukea tai ei, Sirviö sanoo.

Metsänomistaja uskoo, että tulevaisuudessa tuhkalannoitus tulee lisääntymään, kun sitä tuetaan nykyistä paremmin. Hän olettaa, että myös puutuhkan saatavuus paranee, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja puuenergian käyttöä pyritään kasvattamaan. Puunpolttolaitoksissa syntyy näin entistä enemmän palamistuhkaa, joka kannattaa kierrättää metsissä lannoitteena. 
 

Ari Sirviö ja Markku Remes istuvat keittiössä pöydän ääressä. Sirviö selaa vanhoja tuhkalannoitussuunnitelmia. ​​​​​​​

Ari Sirviö ja Markku Remes kannustavat kokeilemaan tuhkalannoitusta. Lannoitusta tekevät monet metsäalan yrittäjät ja palveluntarjoajat. 
 

Pieni männyntaimi kasvaa maasta. ​​​​​​​

Männyntaimi on lähtenyt kasvuun lannoituksen jälkeen Sukevan yhteismetsän mailla.

 

Kommentit
Mika 07.04.2020 klo 13:29

Mistähän tukien ehdot löytyy, voiko käyttää esim. Ecolanin Nitroa, johon on lisätty typpeä?

Yrjö Niskanen, Metsäkeskus 07.04.2020 klo 13:29

Lannoitevalmiste/lannoitevalmisteen nimi:

Metsän terveyslannoitukseen soveltuvia lannoitteita ovat esimerkiksi Hankkijan/Kekkilän booriravinne ja tuhkalannoitteet, esimerkiksi Ecolan Borea, Ecolan Cinis ja Ecolan Horus, BioA Oy:n boorituhka (Metsän booriravinne), voimalaitosten tuhkatuotteet, edellyttäen tuoteselostetta sekä fosforin ja kaliumin yhteispitoisuutta 2 % sekä nestemäiset lannoitteet, esimerkiksi YaraVita Bortrac 150 ja Nekon booriliuos 150.

Mikäli lannoitteena käytetään tuhkalannoitetta, tulee suunnitelman tai toteutusilmoituksen liitteenä olla käytettävän tuhkalannoitteen tuoteseloste/tuhka-analyysi.

Lannoitevalmisteen arvioitu käyttömäärä: ilmoitetaan kilogrammoina kuvioittain (käytetään lannoitevalmistajan käyttösuositusta kg/ha). Lisäksi ilmoitetaan lannoitevalmisteen käyttömäärä yhteensä.
Lannoitetyyppi: Ilmoitetaan lannoitetyyppi tuhka (esim. Ecolan Cinis), kemiallinen lannoitesuola (esim. Hankkijan/Kekkilän booriravinne), kemiallinen nestemäinen lannoite (esim. YaraVita Bortrack 150).

Sami Erkkilä 07.04.2020 klo 13:29

Nitro ei täytä tukiehtoja, mutta sen käyttö saattaa jollain kohteella olla kannattavaa ilman tukeakin.
https://www.metsakeskus.fi/tuki-metsan-terveyslannoitukseen
Tuosta kun klikkaa linkin "Kemera-tuetuissa terveyslannoituksissa käytettävät lannoitteet", niin löytyy tämä tieto:
Kemera-terveyslannoituksessa hyväksytään tällä hetkellä seuraavat lannoitevalmisteet: - Ecolanin tuhkatuotteet Ecolan Nitroa lukuun ottamatta - Voimalaitosten tuhkatuotteet, edellyttäen tuoteselostetta sekä fosforin ja kalin yhteispitoisuutta 2 %, - Yara Mila Metsän NP, (ei hyväksytä 1.10.2019 alkaen) - Yara Vita Bortrack, - Hankkijan/Kekkilän booriravinne - Rakeistus Oy:n boorituhka (Metsän booriravinne) - Nekon booriliuos 150

Hannu Tukiainen 22.04.2020 klo 09:27

Huomioikaa hyvät metsänomistajat. Kun tilaatte tuhkalannoituksen, niin tarkastakaa tuoteseloste. Fosfori, kali ja boori ovat tärkeimmät, lisäksi tulee kaikkia hivenravinteita. Kiinnittäisin vielä huomiota Ca pitoisuuteen, koska kalkitusvaikutus on juuri se tuhkalannoituksen ekstra mikä tulee ilmaiseksi ravinteiden lisäksi. Tämä oli yksi merkittävä syy, miksi tuhkalannoitus erosi paremmaksi Rauta PK verrattuna.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.