Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Kuusenkerkät odottavat kerääjiä alkukesästä

Kuusenkerkkäsesonki on parhaimmillaan alkukesästä. Lappeenrantalaisen metsänomistajan Tapani Artellin mailta kerätään luomukuusenkerkkää. Samalla kehitetään kerkkien ja muiden luonnon keruutuotteiden keruu-, jakelu- ja jalostusverkostoa.

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Vaaleanvihreitä kuusenkerkkiä.

Kerkällä tarkoitetaan metsäkuusen nuoria ja pehmeitä vuosikasvaimia. Lupa kuusenkerkkien keruuseen pitää saada maanomistajalta, sillä kerkkien poimiminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

02.06.2020

Teksti: Anne Kaljunen Kuvat: Anne Kaljunen ja Pixabay

Milloin kuusenkerkkiä pääsee keräämään? Minkä kokoisia kerkkiä kannattaa kerätä? Kysymyksiä satelee Tapani Artellin metsätilan laidalla Lappeenrannassa. Kerkkien keruuta on kokoontunut suunnittelemaan viitisentoista innostunutta kerääjää, maanomistaja ja kerkkiä jatkojalostukseen ostava yrittäjä. 

Vielä pitää malttaa odottaa viikko tai kaksi. Toukokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna kerkät eivät ole riittävän isoja kerättäviksi. Alkukesän pörröisten vitamiinipommien sesonki on lyhyt. Kerkkien kypsyttyä paras keruuaika kestää kahdesta kolmeen viikkoon. 

Artellin puoliso Satu Ylöstalo on ollut kiinnostunut luonnon keruutuotteista jo lapsesta saakka. Kuusenkerkkiä hän on kerännyt kotitarpeiksi useampana vuotena.  Se, minkä kokoisina kerkät olisi hyvä kerätä, riippuu niiden käyttötarkoituksesta. 

– Ravintolat haluavat pieniä, sentin-kahden mittaisia, nätinnäköisiä ja napakoita kerkkiä. Ne ovat myös ihania syödä tuoreeltaan. Jos tekee vaikka jauhetta, niin sinne menevät vähän pidemmätkin kerkät. Kunhan kerkkä ei ole muuttunut puisevaksi, se on pääasia, kertoo Ylöstalo. 

Keruu vaikuttaa jonkin verran puun kasvuun, ja sen vuoksi kerkkiä kerätään yli kolmimetrisistä kuusista. Kasvutappiota voi minimoida myös keräämällä vain kaksi kolmasosaa puun kerkistä. Kuusen latvustosta kerkkiä ei kerätä lainkaan. 

– Aloitteleva kerääjä kerää noin 1,5-2 kiloa kuusenkerkkää tunnissa. Kokeneempi kerääjä pääsee tuplamäärään, kertoo Ylöstalo keruutahdista. 

 

Yli kymmenen hengen ryhmä kuusenkerkkien kerääjiä on kokoontunut rinkiin Arto Pulkkisen ympärille kuulemaan ohjeita. Taustalla on taimikkoa.

Kerkkien luomukeruussa on käytettävä elintarvikehyväksyttyjä suojakäsineitä ja vältettävä kemikaalien, kuten hyttyskarkotteiden käyttöä, kertoi Arto Pulkkinen Suomen metsäkeskuksesta.
 

Luomukerkkien keruu ei estä metsänhoitoa  

Lappeenrannassa kerkkiä kerätään tänä kesänä isolla joukolla ja luomuna. Artellin metsät ovat ensimmäisiä Etelä-Karjalassa luomukeruualueeksi liitettyjä metsiä. Luomuun liittäminen pilotoitiin Töitä luonnosta -hankkeessa ja selvittäjän avulla.  

– Viime syksynä kuulin, että maanomistajien alkaa olla aika helppoa laittaa metsät luomukeruualueiksi. Vinkkasin puolisolle, että tämähän voisi hyödyttää montaa ihmistä. Meillä oli pyrkimyksenä, että kuusenkerkät saataisiin luomuun tänä keväänä, ja se onnistui, iloitsee Ylöstalo. 

Metsien luomusertifiointi asettaa maanomistajille tiettyjä vaatimuksia. Luomualueella kiellettyjä aineita ovat muun muassa kemialliset lannoitteet, heinäntorjunnassa käytetyt torjunta-aineet ja urea juurikäävän torjunnassa.  

Artell ja Ylöstalo eivät ole kokeneet luomuun liittymistä metsänhoitoa rajoittavana asiana. Luonnontuotteiden keruu täydentää hyvin perinteistä metsätaloutta. 

– Hakkuuthan itseasiassa mahdollistavat kerkän keruun. Hakkuiden ja metsähoitotöiden suunnittelussa pitää vain huomioida luomukeruun vaatimukset. On ollut hienoa seurata, miten paljon kerättävää monimuotoisesta metsästä löytyy ja mitä kaikkea luonnosta löytyvää luonnontuotealan yritykset pystyvät hyödyntämään, sanoo Tapani Artell.
 

Sampsa Siekkinen Arctic Kombucha -yrityksestä, Pekka Koivisto Kaskein Marjasta, Satu Ylöstalo, Arto Pulkkinen ja Tapani Artell. Sampsa Siekkinen Arctic Kombucha -yrityksestä, Pekka Koivisto Kaskein Marjasta, Satu Ylöstalo, Arto Pulkkinen ja Tapani Artell ovat tyytyväisiä hyvin käynnistyneeseen yhteistyöhön. 
 

Keruun onnistumiseen Ylöstalo suhtautuu luottavaisin mielin. Kerääjiä oli helppo saada mukaan. 

– Paikallisen keruutuoteosuuskunnan kautta meille tulee viisi kerääjää ja itse sain mukaan kymmenen kerääjää. Opiskelijoille ja näin korona-aikana lomautetuille tämä on pientä mukavaa hommaa. Kun opettaa ja kertoo, mitkä ovat luomukeruussa ne säännöt, niin kyllä se hyvin sujuu jokaiselta, siitä olen ihan varma. 

Yhteistyöllä puusta pulloon ja purkkiin  

Puhtaille luonnon keruutuotteille on kysyntää. Lappeenrantalaiset luomukerkät lähtevät maailmalle Kaskein Marjan kautta. Kaakon kerkkiä päätynee myös kotimaisen kombucha-teejuoman mausteeksi. 

– Kaakkois-Suomessa on parin vuoden ajan rakennettu luonnontuotteiden koulutus-, keruu-, jalostus- ja jakeluverkostoa ja tuotu yhteen metsänomistajia ja luonnontuotealan yrittäjiä Töitä luonnosta -hankkeessa. Nyt projekti on menossa hienosti maaliin, kertoo yritysneuvoja Arto Pulkkinen Metsäkeskuksesta. 

 

Kommentit
Risto Lehtimäki 03.06.2020 klo 22:47

Siirto "istutuksena" kauriit syövät pienien kuusen taimen latvasta kerkät ja tuhoovat puun jo jopa istutusvuonna. Ei hyvä.

Viljo Kares 10.06.2020 klo 16:33

Luomulla on liian raskas organisaatio taustalla.

Arto Kovanen 10.06.2020 klo 18:39

Kuten artikkelissa todetaan, ja metsänomistajat tietävät sen hyvin, kuusenkerkkien kerääminen vaikuttaa puun kasvuun ja siten metsän tuottoon. Kyseessä on hieman eri asia kuin marjojen tai sienien kerääminen, joka on jokamiehen etu. Artikkelissa olisi voinut tuoda tämän selvemmin esille, ja ettei kuusenkerkkien keräämistä tule tehdä ilman metsänomistajan lupaa.

Arto Pulkkinen 10.06.2020 klo 18:39

Kerkän keruu vaatii tosiaan maanomistajan luvan, kuten ensimmäisen kuvan alla todetaan. Yleissääntönä voidaan todeta, että jo ruohovartisten metsäkasvien laajamittaiseen keruuseen kannattaa pyytää lupa.

Kari 11.06.2020 klo 01:46

Uutisesta puuttuu kokonaan tieto, mikä taho eri maakunnissa kerkkiä ostaisi.

Etelä-Savosta,
Kari

eikka 11.06.2020 klo 06:06

Kerkkäasiasta ois voinut kertoo kuinka.ne jalosttaan,syötäviksi.

Kerkkänen 11.06.2020 klo 06:06

Just, ja voiko kerkkiä säilyttää yli 1 vrk, kauanko?, säilytysolosuhteet, käsittely ennen myyntiä?, jotain tietoa hintatasosta 1 euro vai x euroa /kg kerääjälle/toimittajalle mm.

Arto Pulkkinen 11.06.2020 klo 06:06

Kerkät on säilöttävä viileään mahdollisimman nopeasti jo maastossa. Lappeenrannassa käytetään sekä kylmäkalleilla viilennettyjä kylmälaukkuja että kylmätraileria. Vastaanottopäässä kerkät pakastetaan (-40C) mahdollisimman pian.

Matti Laine 11.06.2020 klo 16:58

Tarvitaanko maanomistajan lupa keräilyyn ?

sirkka 11.06.2020 klo 16:58

Kuusenkärkkä aiheuttaa allergisen reaktion joillekin -allergisten tulisi varoa

Leila Rantanen 11.06.2020 klo 16:58

Kyllä, aina tarvitaan maanomistajan lupa.

Antti Maukonen 11.06.2020 klo 16:58

Vaaditaan.

Raipe 11.06.2020 klo 23:59

Niin kukahan ostaisi vaikkapa lapista kerättyä kerkkää? Pitääkö ne pakastaa vai säilyykö esim vacuumissa? Lämpimässä? Kylmässä? Ja hintatasoa ois kyllä kiva tietää?

Arto Pulkkinen 11.06.2020 klo 23:59

Kerkän keruupalkkio (verovapaa) voi olla 5-10 €/kg, kun kerätätään ostajan lukuun. Maanomistajan kohtuullinen korvaus on noin 0,5 - 2 €, riippuen esim. siitä kuka organisoi keruutoimintaa. Pakastetun kerkän kilohinta yrittäjältä ostettuna on sitten jo useamman kympin ja pakkaskuivattu kerkkäjauhe maksaa marketissa 500 €/kg.

Hannu Räsänen 12.06.2020 klo 14:50

Kukka ostaa kuusen kerkiä , Pohjois-Savossa ja mikä on hinta?

Heikki Kokkonen 12.06.2020 klo 14:50

Kapuu Oy Maaningan Tuovilanlahdessa ostaa.

Ritva 12.06.2020 klo 19:12

Pitäisi korostaa aina sitä, että maan/metsänomistajan lupa on oltava.

Anne Penttinen 14.06.2020 klo 21:45

Lupa pitää olla metsänomistajalta.

Elenora 20.12.2020 klo 18:26

Kuka ostaa kuusenkerkiä Karkkilassa/Vihtissa ja mikä on hinta?

Satu vuori 22.05.2021 klo 19:52

Kuka ostaa kerkkä Keravalta jos kerään

Viherpiipertäjä 05.06.2023 klo 11:12

Mistä löydän ostajat kerkille?

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.