Lämpöyrittäjinä jo toisessa polvessa
Lapualaisella Mikko Palomäellä on jo 40-vuotinen kokemus hakelämmityksestä, ensin omalla tilalla ja sitten maatalouden ohessa lämpöyrittäjänä. Vuosien mittaan ovat lämmitettävät kuutiot lisääntyneet, ja nyt toimintaa pyörittävät toisessa polvessa pojat Antti ja Ville Palomäki.
Puiden varastointipaikalla on Mikko (oik.), Antti ja Ville Palomäen mukaan väliä. Sellainen on esimerkiksi tuulinen ja aurinkoinen pelto, jossa puut kuivuvat hyvin. Kun varastointipaikka on raskaalla kalustolla ajettavan tien varressa, kuormaamaan ja hakettamaan pääsee suoraan tieltä päin.
Maanviljelijä Mikko Palomäen ryhtyminen myös lämpöyrittäjäksi on tuttua monelle muullekin alan toimijalle: lämmitetään ensin omalla hakkeella oman maatilan rakennukset, sitten palvelua kysytään muuallekin.
– Rakensimme sikalan vuonna 1982, ja samalla hankittiin stokeri lämmittämään sikalaa ja taloa. Puut tulivat omasta metsästä ja ne haketettiin aluksi pihaan kasalle. Pystyimme hyödyntämään myös sirkkelisahauksesta syntyvät pinnat hakkeeksi, hän kuvaa alkuvaiheita.
Vuonna 1999 Lapuan Hellanmaassa sijaitseva yritys Veljekset Ala-Talkkari Oy kysyi Mikolta halukkuutta toimittaa haketta tehtaan silloiseen lämpökeskukseen. Niin yhteistyö lähellä sijaitsevan yrityksen kanssa alkoi, ja laajeni hyvin pian lämpöyrittäjyydeksi Palomäen alkaessa myydä myös lämpöä.
– Tehtaan laajentuessa vuosien mittaan uusittiin myös lämpökeskus, joka on nyt 500-kilowattinen, Mikko sanoo.
Sittemmin Palomäen lämmön myyminen laajeni Ala-Talkkarin aiempaan tehdashalliin, jossa on 150-kilowattinen kattila. Yrityksen omistukseen siirtynyttä viereistä tehdasta on lämmitetty sen 300-kilowattisella lämpökeskuksella vuodesta 2007 alkaen.
15 vuotta sitten Palomäki alkoi toimittaa lämpöä myös Lapuan kaupungin yhtiön Lapuan energian omistamaan Hellanmaan pienkaukolämpöverkkoon, johon kuuluu kylän alakoulun lisäksi muutama yksityinen kiinteistö. Siellä on käytössä 150-kilowattinen lämpökontti.
Laskutus toimitetun lämmön mukaan
Vuoden 2010 sukupolvenvaihdoksessa tila siirtyi veljesten Antti ja Ville Palomäen maatalousyhtymälle, ja samalla myös lämpöyrittäjyys jatkui uuden sukupolven nimissä.
– Siitä vain lähdimme pikkuhiljaa opettelemaan ja meillä on ollut hyvä opettaja, sillä isä tuli aina paikalle, kun oli tarvetta, Antti sanoo.
Mikon jouduttua jalkaoperaatioihin veljekset olivat ottaneet jo enemmän vastuuta toiminnasta. Samalla siihen asti innokkaasti töitä tehnyt Mikko pystyi jäämään vähitellen taustalle.
– Lämpöyrittäjyys on sopinut minulle maatalouden ohessa. Olihan tämä yksin tehtynä välillä kovaa, kun oli vielä sikalakin huolehdittavana. Joskus menivät jo yöunetkin, hän myöntää.
Mikko, Ville ja Antti Palomäen mukaan hakkeen laatu korostuu etenkin pakkasjaksoilla. 500-kilowattinen lämpökeskus syö kovimmilla pakkasilla 10 irtokuutiota haketta vuorokaudessa, jolloin säiliö on täytettävä joka toinen päivä.
Lämpöyrittäjyys on toiminut koko ajan samalla periaatteella. Palomäet toimittavat käyttäjien omistamiin lämpökeskuksiin hakkeet ja tuottavat myytävän lämmön. Laskutus perustuu toimitettuun energiaan.
He hoitavat myös konttien pikkuhuollot sekä nuohouksen ja tuhkan tyhjäyksen. Lämmöntuotanto edellyttää päivittäistä valvontakäyntiä, pakkaskaudella jopa kahta. Kontteihin ei ole asennettu etävalvontaa, sillä kolmikko asuu vain parin kilometrin päässä kaikista kohteista.
– Varminta on käydä itse katsomassa, että kaikki pelaa. Kaikki lämmityskohteet ovat kymmenen kilometrin mittaisen ringin varrella, Antti havainnollistaa.
Sekä Antti että Ville ovat päivätyössä, joten kaikki lämmitystyöt tehdään sen päälle. Lisäksi lämmitettävänä ovat edelleen kotitilan rakennukset, joskin sikala on ollut tyhjillään viisi vuotta.
– Kun sikalakin oli vielä toiminnassa, työtä kyllä riitti, vaikka sitä voitiinkin jakaa kolmelle. Kesäaikaan työllistävät viljelytyöt, mutta silloin lämmitystarve on onneksi vähäisempi, Ville sanoo.
Hakkeen hyvä laatu korostuu pakkasilla
Palomäen veljesten vastuulla olevien kiinteistöjen lämmittämiseen käytetään vuosittain noin pari tuhatta irtokuutiometriä haketta. Tarve vaihtelee vuosittain lämpötilojen mukaan, mistä viime joulukuun pakkaskausi on hyvä esimerkki.
– Suurimmassa 500 kilowatin lämpökeskuksessa kuluu parhaimmillaan kovilla pakkasilla 10 irtomottia päivässä, Antti Palomäki havainnollistaa.
Iso lämmöntarve edellyttää hyvälaatuista haketta, mikä vielä korostuu pakkaskaudella. Yksin hakkuujätteestä ei kunnollista ja käyttövarmaa tavaraa saada, se on Antin mukaan nähty.
Hake tehdäänkin pääosin hakettamalla kuitupuumittaista ensiharvennuspuuta ja rankaa. Kun käyttömäärät ovat suuret, puut ostetaan metsänhoitoyhdistyksen kautta ja tuodaan varastoon puutavara-autoilla.
– Alle kymmenen kilometrin kuljetukset teemme omalla metsäperäkärryllä. Jonkin verran polttoon menee myös raivauspuuta, jota raivaamme Alajoen peltolakeuden kanavien varsilta, Antti sanoo.
Puut varastoidaan kahteen eri paikkaan omille tiluksille tuuliselle ja aurinkoiselle pellolle, jossa ne saavat kuivua 1-2 vuotta. Haketta tehdään kerralla sen verran kuin hakevarastoon mahtuu eli noin 400-500 kuutiota.
Mikko kiittelee vuosien kokemuksella, ettei toiminnasta tulisi yhtään mitään ilman tuttua yhteistyöverkostoa. Siihen kuuluvat metsänhoitoyhdistys, autoilija, hakeurakoitsija sekä käyttäjä.
– Suurin huoli liittyy jatkossa puun saatavuuteen, jos EU päästetään metsiin, Mikko viittaa EU:n suunnitelmiin kuten taksonomiakriteereihin.
Energiapuun korjuukohteet uudessa karttapalvelussa
- Mahdollisten energiapuukohteiden keskittymien sijaintia voi tarkastella nyt avoimesta karttapalvelusta Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
- Karttapalvelussa näkyy mahdollisesti energiapuuta sisältäviä nuoren metsän hoito- ja ensiharvennuskohteita, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan sekä puunkuljetusreittiä.
- Suomessa on runsaasti hoitamattomia nuoria metsiä, joista olisi mahdollista korjata metsänhoitotöiden yhteydessä energiapuuta. Palvelussa on mahdollisia energiapuukohdekeskittymiä yli 58000 hehtaaria.
- Karttapalvelussa eivät näy kohteet, joille on saapunut kolmen vuoden aikana nuoren metsän hoidon kemera-toteutusilmoitus tai joilla on voimassa oleva metsänkäyttöilmoitus.
- Suomen metsäkeskus myöntää nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen valtion kemera-tukea. Viime vuosina pienpuuta on korjattu kemera-tuella mahdollisuuksiin nähden eniten Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Pohjois-Karjalassa.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Lapuan ylikylästä kaikki esitetyt asiat tärkeitä. Meillä 150 KW lämpökontti, josta robottinavettaan, vanhaan navettaan, tupa, ja viljankuivaajan radiattoriin öljypesän eteen,puolet lämmöstä hakkeesta. hakataan keto 51, haketetaan JUNKKARI 500, toimitetaan asiakkaille 15 m3 ,27 m3 ja 44 m3 rehupurkukärryillä asiakkaiden tilojen mukaan. 400 m3 kylmäkuivaaja
Siellä etelässä on asiat paremmin kuin täällä ylälapissa . Kun yrittää toimittaa lämpölaitokselle enerkiapuuta pinoon ,niin heti on vihreät kameroineen kuvaamassa pinoa , että onko ikipuuta kaadettu metsästä. Vihrettein mielestä vähäset lapin metsät ovat maailman tärkeimpiä hiilinieluja .