Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Tieisännöinti sujuvoittaa yksityistien hoitoa

Tieisännöitsijät Tapio Kahilaniemi ja Tomi Vähä-Kouvola huolehtivat tiekunnan yhteystiedot ajan tasalle, hakevat avustuksia ja järjestävät kokouksia. Palveluammattilaisen tärkein taito on tulla ihmisten kanssa toimeen. 

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Tieisännöitsijä Tomi Vähä-Kouvola on kyykyssä metsätiellä ja hänen vieressään seisoo Tapio Kahilaniemi. Tielle on pudonnut keltaisia lehtiä ja tien ympärillä on metsää.

Tomi Vähä-Kouvola ja Tapio Kahilaniemi huolehtivat siitä, että tiekunnan asiat hoidetaan lakien ja säädösten mukaisesti.

03.11.2020

Teksti ja kuvat: Maria Mäki-Hakola

Tapio Kahilaniemi ja Tomi Vähä-Kouvola kuuluvat harvinaiseen joukkoon. Suomessa heillä on arviolta vain pari sataa kollegaa eikä Suomen rajojen ulkopuolella heidän ammatissaan toimi käytännössä kukaan. He ovat tieisännöitsijöitä.  

Tieisännöinti on kasvava ala. Aikaisemmin yksityisteiden asioita hoidettiin lähinnä talkoovoimin, mutta nykypäivänä palvelu ostetaan yhä useammin ulkopuoliselta ammattilaiselta. Etuna on oman ajan säästymisen lisäksi varmuus siitä, että asiat hoituvat lakien ja säädösten mukaisesti.  

Asiakkaita ei tullut hetkessä 

Tapio Kahilaniemi on tieisännöinnin ammattilainen. Koulutukseltaan hän on metsätalousinsinööri ja on työskennellyt pitkään muun muassa metsänhoitoyhdistyksellä. Reilu 15 vuotta sitten hän suoritti Suomen tieyhdistyksen tieisännöintikoulutuksen ja on siitä lähtien tehnyt tieisännöintiä yrityksellään Tapconet Oy:llä Pirkanmaalla. 

– Vuonna 2004 järjestettiin toinen tieisännöintikurssi, jolle osallistuin ja siitä lähtien olen tätä työtä pikkuhiljaa tehnyt. Asiakkaita ei tullut hetkessä ja ensimmäisiä teitäni jouduin tekemään käytännössä ilmaiseksi. Hiljalleen työtä on saatu hieman hinnoiteltua ja asiakkaitakin tullut, Kahilaniemi kertoo.   

Pari vuotta sitten Kahilaniemi sai innostettua vävynsä Tomi Vähä-Kouvolan koulutukseen. Taustalla vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelma sukupolvenvaihdoksesta Kahilaniemen siirtyessä eläkkeelle. Vähä-Kouvola on taustaltaan tietotekniikan insinööri ja työskentelee päätoimisesti Sastamalan kaupungilla. Vaikka Vähä-Kouvolan tausta on muulla alalla, pystyy hän ammentamaan työkokemuksestaan. 

– Kun kaupungin töistä tuntee byrokratian ja miten asiat toimivat, niin pystyy niitä soveltamaan tiepuolellekin. Pöytäkirjat ja muut täytyy olla jämptisti, eikä muotovirheitä saa tulla. Tieisännöintikurssilla oppii tieisännöinnin perustaidot mutta sanoisin, että vaatii kolmesta viiteen vuotta, että homma on hanskassa, Vähä-Kouvola kommentoi.  

Työ vaatii taustatyötä, järjestelmällisyyttä ja ihmistuntemusta 

Tieisännöijät hallinnoivat yksityistien asioita. He pitävät tiekunnan yhteys- ja omistustiedot ajan tasalla, hoitavat laskutusta, hakevat avustuksia ja järjestävät kokouksia. Taustatyötä täytyy jatkuvasti tehdä pysyäkseen kartalla muutoksista. Kahilaniemi ja Vähä-Kouvola voivat hoitaa tiekunnan hallinnon lisäksi myös esimerkiksi isot urakoinnit.

Tieisännöinti vaatii kokemusta, järjestelmällisyyttä, pitkää pinnaa ja ihmistuntemusta. 

– Tieisännöinnissä tärkeintä on se, että tulee ihmisten kanssa toimeen. Tämä on kuitenkin palveluammatti, Vähä-Kouvola sanoo. 

– Jos tässä hommassa on äkkipikainen, niin ei tule mitään. Kyllä siinä tapauksessa tämä työ on lopetettava, Kahilaniemi jatkaa. 
 

Kuvassa on asvaltoitu yksityistie ja silta, joka ylittää joen. Ympärillä on syksyistä maaseutumaisemaa.Tieisännöitsijät Kahilaniemi ja Vähä-Kouvola hallinnoivat myös oman, 85 osakkaasta koostuvan tiekuntansa asioita. Vuonna 2006 tielle rakennettiin uusi silta. 
 

Kahilaniemen ja Vähä-Kouvolan asiakkaina on erikokoisia tiekuntia aina noin kymmenen osakkaan tiekunnasta yli 150 osakkaan tiekuntaan. Teistä valtaosa on asuttuja yksityisteitä, mutta myös joitain metsäteitä on isännöitävänä. Merkittävin ero erityyppisten teiden ylläpidossa on se, että vakituisesti asutut tiet pidetään aina hiukan paremmassa kunnossa. Esimerkiksi pölyntorjunta teillä, joissa taloja on tien vieressä, on tärkeää.

Myös tiekuntien kokousvälit vaihtelevat. Metsäteiden tiekunnat kokoustavat tavallisesti harvemmin ja kokous pidetään yleensä lain vaatiman neljän vuoden välein, kun taas asutusteiden tiekunnat kokoustavat vuoden tai kahden välein.  

Haasteena urakoitsijoiden vähyys 

Tyytyväiset asiakkaat ja ylipäätään työ ihmisten parissa on Kahilaniemen ja Vähä-Kouvolan mukaan työn parhaita puolia. Kokemus ja osaaminen kertyvät työtä tehdessä. Ideaali tilanne on se, kun tie on hyvässä kunnossa, muttei liian hyvässä. 

– Tiet kun paranevat, niin nopeudet nousevat. Hyväkuntoisella tiellä ajetaan 80 kilometrin tuntivauhtia, vaikka rajoitus on 40, Kahilaniemi kuvaa ongelmia.  

Urakoitsijoiden vähyys on yksi työn suurimmista haasteista. Tietyn urakoitsijan lopettaessa tilalle ei välttämättä löydy uutta tekijää. Kustannukset nousevat, kun matka työkohteelle kasvaa. Kuntakohtaiset erot avustusten myöntämisperusteissa ja hakuprosesseissa Kahilaniemi ja Vähä-Kouvola tunnustavat myös haastaviksi. Riitatilanteitakin tulee jonkin verran vastaan, mutta tieisännöitsijän läsnäolo kuitenkin yleensä rauhoittaa. 

– Vuosikymmeniäkin kestäneet riidat vähenevät huomattavasti, kun ulkopuolinen ammattilainen tulee mukaan, Kahilaniemi kertoo. 

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.