Visakoivikon kasvatus vaatii kärsivällisyyttä
Visakoivun kasvatuksessa lopputulos voi olla joko arvokas ja upea viilu tai huonolaatuinen visautumaton siemenvisa, joka menee polttopuuksi. Pälkäneläinen Esko Tiitola on kokenut visakoivun kasvattaja.
Esko Tiitola tekee valikoivaa karsintaa visakoivikossa joka kesä. Isompia oksia otetaan joko kokonaan pois tai leikataan kauempaa haarautumisen estämiseksi.
Käki kukkuu pälkäneläisen Esko Tiitolan metsässä. Visakoivua eli rauduskoivun mutaatiota on metsätien molemmin puolin. Tiitola kääntää auton Visamäessä, mistä kaikki alkoi 1930-luvulla. Visakoivikon kasvattaminen ei ole hetken hommaa, vaan Tiitolan kohdalla kyseessä on vähän ”sukuvika.”
– Vaarini löysi hyviä visakoivuja Saarikylistä, joiden pölytyksen hän suojasi kankaalla. Näiden sekä valikoitujen luonnonvisan siemenistä hän kasvatti taimia, joista sitten osa visautui ja muutamista tuli myöhemmin valikoituja kantapuita. Silloin jalostus oli vähän erilaista. Isä jatkoi työtä ja minä nyt. Tavallaan tässä on kyse pitkistä perinteistä, mutta myös innostumisesta, Tiitola kertoo.
Taimet eivät vain ilmaannu jostain tai itsestään kantapuusta. Tiitola kertoo mikrolisäyksestä, joka on myös hyvin herkkä työvaihe. Mikrolisäystä tehdään Mäntyharjulla Taimityllilä Oy:n laboratoriossa.
– Kaadon yhteydessä valikoidaan ulkomuodoltaan parhaat yksilöt. Näistä valikoidaan visautumisen, rungon suoruuden ja oksiston sekä visakuvion perusteella jatkokasvatukseen. Näistä kerätään latvuston oksista nippu ja näiden lehtisilmuista kasvatetaan. Lisäksi on tiedettävä alkuperä ja kasvupaikka, jolloin kantapuu saadaan rekisteriin. Eräskin saksalainen ostaja totesi, että hän ostaa kaikki nämä hyvälaatuiset visat.
Esko Tiitola kertoo kolmihaaraisen visakoivun olevan visakuningatar.
Tähtäimessä hyvä ja pitkä pölli
Tiitolan puheissa vilahtavat nimet Tuukka, Tommi, Esko, Osmo ja Pälkäne. Kyseessä on toki suvussa kulkevat nimet, mutta myös Tiitolan visakoivikon viiden kantapuun nimitykset. Kantapuut ovat Tiitolan vaarin istuttamia ja nyt vajaan kahdeksan hehtaarin metsäalalla kasvaa visakoivuja, joista suuri osa on näistä kantapuista mikrolisättyjä taimia. Taimisuositus hehtaarille on 800 kappaletta.
– Jälkikäteen olisin ehkä voinut laittaa vähemmänkin. Varsinkin kun visakoivun kohdalla lopputulos voi olla joko rahakas ja upea viilu tai huonolaatuinen visautumaton siemenvisa, joka menee polttopuuksi. Jokaiseen visakoivuun tehdään alussa sama työmäärä ja visautumisen näkee käden vahvuisena, lopullisen kuvion vasta kaadettaessa.
Priimaa totta kai tavoitellaan. Visakoivulla ovat laatuluokat 1–3 sekä oksavisa. Laatuluokka määritellään kaadetun puun suorasta katkaisujäljestä. Visakoivut kaadetaan pääosin talvikaudella. Jos halutaan visakuoria, kaadetaan alkukesästä, jolloin rungossa on nila.
– Aina yritetään saada mahdollisimman hyvä ja pitkä pölli. Paljon on ostajan silmästä, kokemuksesta ja ammattitaidosta kiinni, mistä pölli katkaistaan. Sorvi- eli viilupöllin halkaisijan pitää olla vähintään 20 senttiä ja pituuden metri.
– Visakoivusta halutaan mahdollisimman hyvä kantorahatulo. Kaadettu puu painaa useamman sata kiloa ja kilohintamyynnillä se tarkoittaa useamman euron verran per kilo, riippuen laadusta ja määrästä.
Visakoivusta tulee viilua huonekalu- ja autoteollisuuden käyttöön ulkomaille, lähinnä Saksaan, mutta myös Suomeen käsityöläisille ja puusepille.
Visakoivikon kasvattamiseen parhaiten sopii lehtomainen metsämaa, hieta, multa ja valoisa etelärinne, Esko Tiitola kertoo.
Kokeilut ja kokemus opettavat
Visakoivikkoa ei voi jättää itsekseen kasvamaan. Jo toisena vuonna alkaa karsiminen, joka jatkuu 15–20 vuotta. Tiitola leikkaa oksaleikkureilla valikoivalla karsinnalla isoimmat oksat ensin ja tarvittaessa rajoittaa isompien oksien kasvua. Samalla katkotaan alaoksia, sillä tavoitteena on oksaton runko. Oksat pitää saada karsittua ennen kuin ne ovat yli 20 millimetrin vahvuisia, jonka jälkeen oksan kylestyminen hidastuu ja lahoriski kasvaa merkittävästi.
Suurella hoitotyöllä Tiitola varmistaa, että kaadettua saataisiin mieluummin nelimetrinen kuin kaksimetrinen oksaton visapölli.
– Tässä on paljon vuosien kokemuksella opittua, mutta myös kokeilua. Harva alkaa kasvattaa visakoivikkoa juuri työmäärän vuoksi. Joka kesä koivikot käydään läpi kesä- ja heinäkuun tietämillä. Karsimisen lisäksi tässä on taimivaiheessa myyräsuojaukset ja ruohostus. Onneksi tämä myös palkitsee. Kaatoiässä oleva visakoivu tietää euroja.
Visakoivusta saadaan lukuisten eri työvaiheiden jälkeen viilua. Oksavisa taipuu vaikkapa puukonperiin.
Fakta
Mikä visakoivu?
- Visakoivut ovat lähes aina rauduskoivuja.
- Visa on mutaation tuloksena syntynyt, siemenen kautta periytyvä muunnos.
- Visakoivu on hyvin monimuotoinen puu, jonka erottaminen tavallisesta rauduskoivusta voi olla joskus vaikeaa.
- Ulkoisesti visalta näyttävästä puusta ei välttämättä löydy visakuviota.
- Ulkoisesti normaali rauduskoivu voi osoittautua kaadettaessa visakoivuksi; pitkästä ja sileästä rungosta huolimatta poikkileikkauspinnasta löytyykin mitä hienoin visakuvio.
- Todellinen tilanne todetaan vasta, kun puu on kaadettu.
Tunnusmerkkejä
- Visakoivun runko on normaalia rauduskoivua lyhyempi ja voimakkaasti kapeneva, yleensä myös hieman lenko.
- Silmumuodostus on epänormaalin runsasta, josta aiheutuu puun haaroittuminen ja monesti pensasmainen kasvutapa.
- Puu on myös usein kallistunut siihen suuntaan, missä on ollut eniten kasvutilaa ja valoa.
- Visakoivun kasvutapa ja ulkomuoto muistuttavat paljon omenapuuta.
- Visautuminen hidastaa puun normaalia kasvua.
- Rungon pinta on yleensä kyhmyinen; siinä on usein muhkuroita, rengasmaisia paksunnoksia, harjanteita ja ohentumia eli ”kauloja”.
- Erityisesti rungon tyvessä kaarna on yleensä runsaasti halkeilevaa ja paksua.
- Lisätietoa visakoivuista on Visaseuran sivuilla.
- Lisätietoa visakoivun mikrolisäyksestä on Luonnonvarakeskuksen sivuilla.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
haapa korven tien taimikko haulaa hoitoa nyt sielä on kuusta mäntyä haapa ja koivua se haulaa hoitoa nyt
se metasä haulaa hoitoa niin että lepät otta pois jättä kuuset männyt haavat ja sitten otta isot koivut pois
taimikossa on männyn taimi joka pitää jättää kasvaa myöskin kuusia ja koivua taimia pitää jättää 20 hettarii metsää niin että lepän taimet saa otta pois myöskin huonot haavat ja koivut mistä ei tule kuitua ja myöskin haavat myöskin.
ja iso seka metsä pitää pois otta lepät isot kuusen taimet 19 v taimet pitää otta pois möyöskin 1 huono iso haapa.
ja sitten nuori kuusikko pitää hoitaa niin että otta koivut ja lepät pois niin että jättää kuuset pystyn ei lehti puita saa otta pois niin jättää männyt pystyn.
minä haulan kuusikon hyvä metsä sitää tulee niin missä kuusessa oksa laho oksa se on kuusen pystyn merki niin että otta kuusikon iso kuusi nuori pittää kaataa pois niin että toisele kuuselle saa tilaa niin että otta pienet kuuset huonot kuuset pois pienet ja isot kuuset laho oksa pitää jättää se kuusi joka on paras kuusi pittä jättä minä tulen metsän 26 päivä kuusikon niin sinun pittää tulla 26 päivänä niin minä määrään mikä kuusi tai lehti puu pittää otta pois myöskin sanon niin.
sitten haulan oman männyn taimen että taimikosta niin 1 männyn taimi on minun taimi.
heippa