Tilaa Metsäkeskuksen uutiskirje

Tiedotamme 6-8 kertaa vuodessa metsäasioista. Uutiskirjeen tilaus on maksutonta, ja sen voi halutessaan peruuttaa. Tietosuojaseloste

På Svenska

Metsänomistaja, opettele ainakin nämä kolme mittausta

Vaikka tiedot omasta metsästä saadaankin nykyään suurelta osin kaukokartoituksen keinoin, on metsänomistajan hyvä opetella mittamaan muutamia puuston perustunnuslukuja. Mittaustaidot helpottavat metsänhoitotöiden laadun arviointia ja yksinkertaiset välineet saa kasaan parinkymmenen euron satsauksella.

Relaskooppikoealaan lasketaan mukaan puut, jotka täyttävät relaskooppilevyn hahlon.

13.08.2019

Teksti ja kuvat: Aino Ässämäki

1. Taimikon tiheys

Taimikon tiheyden mittausta tarvitaan metsän uudistamistöiden ja taimikonhoidon onnistumisen arvioimisessa.

Välineet: 3,99 metriä pitkä mittakeppi. Yleisesti käytetään neljämetristä teleskooppionkivapaa, joka maksaa usein noin viisi euroa. Onkivapa on kevyempi kuin puunrungosta tehty mittakeppi.

Mittaus: Valitse koealan keskipiste ja pidä mittakepin toinen pää keskipisteessä. Liikuta keppiä vaakatasossa siten, että muodostuu ympyrä. Ympyrän sisään jäävät puut lasketaan ja luku kerrotaan 200:lla, jolloin saadaan taimien määrä yhden hehtaarin alueella. Tavallisesti hoidetussa taimikossa koealan sisään jää 8-10 puuta, jolloin runkoluku hehtaarilla on 1 600-2 000 kappaletta.

Vinkki: Kemera-hakemukseen tarvittavaa poistumaa voidaan arvioida vastaavasti laskemalla koealan sisään jäävät kannot tai ennen taimikonhoitoa poistettavat puut. Samalla menetelmällä voi arvioida myös maanmuokkausjälkeä eli sitä, onko alueella riittävästi istutuskohtia maanmuokkauksen jälkeen.
 

Taimikon tiheyden ja poistettavien puiden määrää voi arvioida neljämetrisen onkivavan avulla.
 

2. Puun pituus

Puuston keskipituutta tarvitaan, kun arvioidaan metsikön kuutiomäärää. Keskipituus tarkoittaa kaikkien puiden pituuksien keskiarvoa, mutta ajan säästämiseksi arvioon voidaan käyttää keskimääräisen puun pituutta.

Välineet: Noin metrin mittainen, mahdollisimman suora keppi. Metsurinmittaa voi käyttää etäisyyden mittauksessa, mutta myös askelmitta toimii.

Mittaus: Keppiin tartutaan siten, että kepin mitta vastaa suoraksi ojennetun käsivarren etäisyyttä silmästä. Käännä keppi pystyyn ja tähtää puuta siten, että kepin tyvi on puun tyven kohdalla ja latva puun latvan kohdalla. Etsi paikka, jossa tämä toteutuu. Etäisyytesi puuhun on yhtä kuin puun pituus. Etäisyyden mittaamiseen voit käyttää metsurinmittaa tai askelmittaa. Askelmittaa käytettäessä kannattaa tarkistaa oman askeleen pituus millä tahansa tavallisella mittanauhalla.

Vinkki: Taimikossa puun pituuden arviointi onnistuu usein riittävällä tarkkuudella vertaamalla pituutta neljän metrin mittakeppiin.


Puun pituuden arviointiin riittää mahdollisimman suora keppi.

 

3. Pohjapinta-alan mittaus

Pohjapinta-alan avulla voidaan arvioida puun määrää metsässä eli sitä, montako kuutiometriä puuta hehtaarin alueella on. Jos kaikki puut sahattaisiin poikki 1,3 metrin korkeudelta ja kantojen pinta-ala laskettaisiin yhteen, tuloksena saataisiin metsän arvioinnissa käytetty pohjapinta-ala. Sahaa mittaamiseen ei kuitenkaan tarvita.

Välineet: relaskooppi ja kuutioimistaulukko. Tavallinen ketjurelaskooppi maksaa noin 10 euroa ja niitä saa metsänhoitoon erikoistuneista liikkeistä. Relaskoopin mukana toimitetaan tarvittavat taulukot.

Mittaus: Valitse satunnainen kohta metsikössä. Pidä relaskoopin ketjun päätä silmän kohdalla ja tähtää relaskoopilla puiden runkoja 1,3 metrin korkeudella. Laske puut, jotka täyttävät relaskoopin levyssä olevan hahlon. Joskus relaskoopissa on kaksi hahloa. Kapeaa 1,3 sentin levyistä käytetään 65 sentin ketjun kanssa ja leveää 2 sentin hahloa käytetään metrin kepin kanssa. Älä laske puita, jotka ovat kapeampia kuin hahlo ja niistä, jotka ovat tasan hahlon levyisiä lasketaan joka toinen. Tulos on metsikön pohjapinta-ala. Kuutiomäärä saadaan taulukon avulla, kun tiedetään myös puiden keskipituus.

Vinkki: Mittaustaitojaan voi harjoitella metsätaitokilpailuissa, joita järjestävät esimerkiksi monet metsänhoitoyhdistykset. Omaa mittaustulosta voi verrata myös metsävaratietoon tai puhelimen sovelluksen tuottamaan mittaustulokseen. Metsävaratietoa pääset katsomaan Metsään.fi-palvelussa. Valokuviin perustuva mittaussovellus puhelimeen on esimerkiksi Trestima.

Asiantuntijana juttuun on haastateltu Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvojaa Kari Väärästä.

Puuston tilavuuden määrittämiseen käytetään relaskooppia ja kuutioimistaulukkoa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.