Yhä useampi metsänomistaja asuu etäällä metsätilaltaan
Salla ja Samu Jokela ovat etämetsänomistajia. He asuvat eri paikkakunnilla kuin missä metsä sijaitsee. Etämetsänomistajakaan ei jää yksin vaan apua on tarjolla runsaasti, kun vaan uskaltaa kysyä.
Vapaa-ajallaan Salla Jokela käy luonnossa hevosen kanssa. Samu Jokela taas lenkkeilee usein metsämaisemissa. Omassa metsässä tulee käytyä vähintään pari kertaa vuodessa.
08.10.2019
Teksti: Maria Mäki-Hakola Kuvat: Maria Mäki-Hakola, Päivi Tiiva
Metsänomistajaksi tullaan monesti suunnittelematta. Valtaosa metsätiloista peritään, saadaan lahjaksi tai ostetaan sukulaisilta. Metsänomistajat asuvat yhä useammin kaupungissa tai muuten kauempana metsätilaltaan, jolloin etämetsänomistajuus lisääntyy.
Pirkanmaalaiset sisarukset Salla ja Samu Jokela omistavat metsää Sahalahden Laipanmaalla, Kangasalla. Kumpikaan heistä ei asu metsätilan välittömässä läheisyydessä, Salla asuu Hämeenkyrössä ja Samu Tampereella. He päätyivät metsänomistajaksi noin kymmenen vuotta sitten tyypilliseen tapaan, saatuaan metsän ennakkoperintönä hieman yllättäen isoäidiltään ja tämän siskolta.
Apua on tarjolla
Jokelat pyrkivät käymään metsäpalstallaan Kangasalla vähintään pari kertaa vuodessa, useamminkin jos metsässä on tehty jotain. Toistaiseksi metsässä on tehty harvennushakkuita ja istutettu kuusen taimia. Hakkuut on tarkoitus toteuttaa pääosin porrasten harventamalla, ei kaikkea kerralla kaataen. Itse Jokelat tekevät metsässään vain pienimuotoisia töitä, kuten esimerkiksi raivaavat metsätilan rajoja raivaussahalla. Tekijät isoimmille töille on kilpailutettu ja löydetty helposti.
Metsäasiat sisarukset hoitavat yhdessä. He hankkivat aktiivisesti tietoa ja turvautuvat ammattilaisen apuun tarpeen vaatiessa. Haastavinta metsänomistuksessa on ollut veroilmoituksen tekeminen, mutta Jokelat ovat saaneet siihen tarvitsemansa avun. Etämetsänomistajille veroasioissa neuvontaa tarjoavat metsänhoitoyhdistykset, isot metsäyhtiöt, pankit, metsäpalveluyrittäjät ja myös Metsäkeskus.
Jokelat kehottavat kysymään ja hakemaan apua rohkeasti. He ovat huomanneet, että apua on saatavissa runsaasti.
- Kannattaa vaan uskaltaa soittaa esimerkiksi Metsäkeskukseen, apua ja tietoa saa, eikä tarvitse jäädä yksin. Nämä asiat ovat mielenkiintoisiakin, koko ajan oppii, että mitä asioita täytyy ja voi hoitaa, neuvoo Salla Jokela.
Oppia kokemuksen kautta
Metsänomistajana saattaa myös törmätä erikoisiin, opettavaisiin ja jopa harmillisiinkin sattumiin. Salla ja Samu Jokelan kohdalla yksi suurimmista yllätyksistä kävi ilmi harvennushakkuusuunnitelmia tehdessä.
- Harvennushakkuu kun oli tulossa, kävimme ammattilaisen kanssa katsomassa metsää. Hän huomasi tien vieressä pari kantoa ja kertoi, että sieltä on kaadettu puita, ja ne ovat lähteneet jonkun matkaan, kertoo Salla Jokela.
Tapaukseen Jokelat suhtautuvat huumorilla, mutta se herätti heidät toimenpiteisiin vastaisuuden varalle.
- Kävimme parantamassa vakuutuksiamme ja otimme puuttuvan varkausvakuutuksen. Emme edes tienneet vakuutuksia hakiessa, että metsällä täytyy olla varkausvakuutus, toteaa Samu Jokela.
Vanhan metsän halki virtaa puro, jonka alueelta on vireillä ympäristötuen määräaikaisen suojelun hakemus.
Metsä on arvokas sijoitus
Omalla metsällä on myös tunnearvoa. Metsä on ollut Jokeloilla suvussa jo usean sukupolven ajan. Sallan ja Samun isoäidin, metsän edellisen omistajan Sahalahdessa sijaitsevan kodin rakennusmateriaali ja rahoitus on saatu omasta metsästä. Vanhasta metsästä löytyy myös rauhoitettu kukka, valkolehdokki, jonka kasvualueelle ei ole koskettu. Viime keväänä Metsäkeskuksen asiakasneuvonta oli yhteydessä Jokeloihin metsätilalla sijaitsevasta luonnon purosta, jonka varrelta on sittemmin laitettu vireille ympäristötuen kymmenen vuoden määräaikaisen suojelun hakemus.
Metsänomistajuus on myös lisännyt kiinnostusta ja asioita tulee selviteltyä omatoimisestikin. Metsässä tulee katseltua eri tavalla ympärilleen ja kiinnitettyä huomiota uusiin asioihin.
- Tavallaan on ylpeäkin siitä, että on metsänomistaja. Metsämme ovat myös metsästysseuroilla käytössä ja peijaisiinkin on päässyt osallistumaan. Tämäkin tuo lisäarvoa, kuvailee Samu Jokela.
Jokeloiden tavoitteisiin kuuluu pitää metsä siinä kunnossa, että se olisi seuraavillekin sukupolville arvokas, eikä sitä siten ole tarkoitus myydä eteenpäin. Jokelat näkevät metsän myös hyvänä sijoituksena.
- Metsä varsinkin Suomessa on aika ikuinen. Jos laitat rahaa pankkitilille, menee siitä kuluja koko ajan. Kun on nuorista ihmisistä kyse, voi asuntolaina tulla ajankohtaiseksi ja metsää voi omaisuutena käyttää hyödyksi esimerkiksi takauksiin. Metsä on arvokasta omaisuutta ja tasainen sijoituskohde, summaavat Jokelat.
Jokeloiden tavoitteena on pitää metsä hyvässä kunnossa seuraavillekin sukupolville.
Metsäkeskuksen palvelut etämetsänomistajille
- Metsään-starttipäivät kahdesti vuodessa ja muut Metsäkeskuksen koulutukset ja tapahtumat ympäri Suomen. Lisätietoa tapahtumakalenterista
- Webinaareihin ja verkkokoulutuksiin voi osallistua mistä vain. Tallenteita voi katsoa myös jälkikäteen. Tallenteet löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta
- Metsäkeskuksen asiakastuki neuvoo ympäri Suomen: asiakastuki@metsakeskus.fi, 029 432 409 (ma-ti 8-18, ke-pe 8-16)
- Metsään.fi-palvelussa on löydettävissä mm. metsän tiedot, kartat ja ilmakuvat sekä vaihtoehdot metsänhoitotöiden tarjoajista
- Metsäkeskuksen tiloissa järjestetään myös Etämetsänomistajaliiton tarjoamaa mentorointia. Tilaisuuksissa kokeneemmat metsänomistajat tarjoavat neuvoja ja vertaistukea tuoreimmille metsänomistajille. Mentorointia tarjotaan tällä hetkellä Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Lisätietoa mentoroinnista: Jouni Aila, jouni.aila@metsakeskus.fi
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.