På Svenska

Yhteismetsä on huoleton tapa omistaa metsää

Ansa Lassila on tyytyväinen, kun voi jättää metsätyöt ja puukaupat ammattilaisten hoidettavaksi. Yhteismetsä tuottaa tasaisesti tuloa osakkailleen.
Kysely
Täytä tämä kenttä.
Täytä tämä kenttä.

Ansa Lassila sai isältään perinnöksi yhteismetsäosuuden.

26.02.2020

Teksti ja kuvat: Outi Tehomaa, kaavio: Maanmittauslaitos

Pari kertaa vuodessa lappeenrantalainen Ansa Lassila kääntää auton keulan kohti pohjoista. Noin 800 kilometrin ajomatkan aikana pellonreunoilla patsastelevat hirvet ehtivät muuttua poroiksi ja mäet tuntureiksi. Reissun määränpäänä on Salla, missä yhteismetsän osakkaat kokoontuvat keväisin ja syksyisin puhumaan metsänhoidosta ja parantamaan maailmaa.

Lassilan metsätila on kuulunut jo liki vuosikymmenen ajan Sallan yhteismetsään. Lassilan mukaan se on hänenlaiselleen etämetsänomistajalle kätevä ratkaisu.

– Isäni tämän asian aikanaan punnitsi. Siinä painoi varmaan paljon se, että meitä oli kaksi tytärtä, joista kumpikaan ei asunut Sallassa. Isä varmaan mietti, että miten ne metsät sitten hoidetaan. Yhteismetsässä on helppo olla osakkaana, kun ammattilaiset huolehtivat kaikesta, hän sanoo.

Yhteismetsien määrän ja pinta-alan kehitys

Maanmittauslaitoksen kaaviosta näkyy yhteismetsien lukumäärän ja pinta-alan kehitys viime vuosina.
 

Puukaupat ja hoitotyöt tehdään ajallaan

Sallan yhteismetsä on Suomen toiseksi suurin yhteismetsä, jonka pinta-ala on noin 70 000 hehtaaria. Osakkaita on yli pari tuhatta.

Yhteismetsän hoitokunta huolehtii, että esimerkiksi taimikonhoitotyöt ja ensiharvennukset tulevat tehtyä ajallaan ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Osakkaiden ei tarvitse tehdä paljon muuta kuin ilmoittaa tilinumeronsa yhteismetsälle, ja he saavat osuuksiensa mukaan pankkitilille tuloa yhteismetsän tuottamasta ylijäämästä. 

– Meidän osakkaiden saamat osuudet ovat verotonta tuloa, kun yhteismetsä huolehtii myös verotuksesta. Tuloa tulee tasaisesti, kun isossa metsässä on eri-ikäistä ja eri kasvuvaiheessa olevaa puustoa, Lassila kertoo. 
 

Yhteismetsiä perustetaan lisää joka vuosi

Kiinnostus yhteismetsien perustamiseen on kasvanut tasaisesti. Viisitoista vuotta sitten yhteismetsiä oli koko maassa 140, ja tänä vuonna niitä on jo noin 500. Metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta ei ole yllättynyt yhteismetsien suosiosta. 

– Yhteismetsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan, omavalvonta pelaa, metsätiet pysyvät kunnossa ja metsät hoidettuina. Se on suuri vahvuus ja tarkoittaa sitä, että metsästä tulee osakkaille jatkuvaa, tasaista tuottoa, Matilainen sanoo. 

Yhteismetsän suuresta pinta-alasta on etua esimerkiksi puukaupoissa, kun ostajat usein maksavat isoista puueristä hyvän hinnan. Myös isoissa hankinnoissa, kuten taimiostoksissa, yhteismetsä voi saada hintaetua.
 

Jukka Matilainen

Yhteismetsien määrä kasvaa tasaisesti, kertoo metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen Metsäkeskuksesta.
 

Matilaisen mukaan alle sadan hehtaarin yhteismetsää ei oikeastaan kannattaisi edes perustaa. Yhteismetsien etuna on hänen mielestään juuri se, että metsät säilyvät yhtenäisinä isoina kokonaisuuksina, eivätkä pirstoudu pieniksi tiloiksi. 

– Pienillä yksityisillä metsätiloilla ei usein ole taloudellista merkitystä omistajilleen, ja siksi metsät voivat jäädä hoitamatta. Yhteismetsäosuuksia on helppo jättää myös perintönä jälkipolville sen sijaan, että metsää pilkottaisiin yhä pienempiin osiin, Matilainen selvittää.
 

Osakkaat saavat tietoa kokouksissa

Ansa Lassila ja muut Sallan yhteismetsän osakkaat kutsutaan säännöllisesti kokouksiin, joissa kerrotaan tehdyistä metsätöistä sekä käydään läpi tilinpäätös ja tulevat suunnitelmat. Kokouksen päätteeksi osakkaat saavat kauhaista lautasilleen käristystä, joka on tehty yhteismetsän alueelta metsästetystä hirvenlihasta. 

– Se on yksi meidän eduistamme. Olemme myös sopineet, että osakkaat saavat vuokrata yhteismetsän erämökkejä edulliseen hintaan, Lassila kertoo.

Yksityiseen metsänomistukseen verrattuna yhteismetsässä on toki myös tiettyjä rajoituksia. Yhteismetsästä ei saa esimerkiksi kaataa omin luvin polttopuita tai raivata taimikkoa, vaan sellaisista asioista tulisi päättää yhdessä osakkaiden kesken. 

Ansa Lassila haluaa osallistua yhteismetsän kokouksiin säännöllisesti, vaikka ajomatka Sallaan onkin pitkä. Talousalan ammattilaisena häntä kiinnostaa erityisesti yhteismetsän taloudenpito. 

– Meidät pidetään hyvin ajan tasalla yhteismetsän asioista. Ei myöskään tunnu siltä, ettei minulla olisi tarpeeksi päätösvaltaa. Uskallan avata suuni kokouksissa, jos minulla on jotain kysyttävää tai sanottavaa, Lassila sanoo.

Lassilan mukaan yhteismetsään liittymistä kannattaa harkita, jos asuu kaukana metsästään eikä ole tietoa tai kokemusta metsänhoidosta. Hän ei osaa kuvitella vaivattomampaa tapaa omistaa metsää.
 

Ansa Lassila

Ansa Lassila käy kaksi kertaa vuodessa yhteismetsän kokouksissa ja mökillään Sallassa. Ajomatkaa kertyy mittariin noin 800 kilometriä suuntaansa.

Yhteismetsät kiinnostavat

  • Yhteismetsä on metsäkiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jolla harjoitetaan kestävää metsätaloutta. Tiettävästi Suomessa on jo ainakin kaksi yhteismetsää, joissa metsää hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella.
     
  • Suomessa on noin 500 yhteismetsää, joiden yhteispinta-ala on noin 700 000 hehtaaria. Suurimmat yhteismetsät ovat Kuusamossa, Sallassa ja Kemijärvellä.
     
  • Yhteismetsiin liittyminen on yleistynyt viime vuosina, ja niissä on mukana noin 25 000 osakasta. Osakkaina voi olla yksityishenkilöitä, kuolinpesiä, yhtymiä ja yhteisöjä. 
     
  • Osakkaaksi voi päästä liittämällä kaikki metsänsä tai osan niistä yhteismetsään. Yhteismetsäosuuden voi saada myös lahjana tai perintönä.
     
  • Osakkaat kutsutaan yhteismetsän kokouksiin, joissa päätetään yhteismetsän tärkeimmistä asioista. Äänestyspäätöksissä osakkaat äänestävät yhteismetsäosuuksiensa mukaisilla äänimäärillä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä.

Lisätietoa aiheesta: metsakeskus.fi/yhteismetsat ja yhteismetsat.fi

Kommentit
Timo 26.02.2020 klo 12:48

Yhteimetsässä metsien hoito on hyvällä tasolla. Taloustaito kuitenkin puuttuu monista hoitokunnista ja myös oman edun tavoittelu näyttäytyy vahvasti. Mm hoitokunnat junailee esim. Edullisia kesämökkitontteja itselleen, ostavat osuuksi alle käyvän arvon, järjestävät metsästysoikeudet itselleen alle markkinahintojen... Näistä on paljon esimerkkejä. Tilintarkastajatkaan ei puutu näihin epäkohtiin koska ne eivät ole heidän mielestään merkittäviä. Mm. ilman kuittia tehdyt vuokrasopimukset menee tarkastuksista lävitse vaikka on kht tarkastaja. Tavallinen osakas ei edes huomaa näitä epäkohtia, koska kukaan ei kerro.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.