Miksi metsänomistajan kannattaa ryhtyä energiapuusavottaan? – 7 kysymystä

Mistä kaikesta puusta tuotetaan energiaa?  

Puupohjaista energiaa tuotetaan polttamalla metsien harvennuksista kertyvää pienpuuta ja hakkuutähteitä sekä puunjalostuksen yhteydessä syntyvää kuorta ja purua voima- ja lämpölaitoksilla. Selluteollisuuden käyttämästä kuitupuusta noin puolet hyödynnetään puupohjaisena energiana, koska sellunkeitossa syntyvät jäteliemet poltetaan energiaksi.  

Metsähake on tärkeä puupolttoaine yhdessä metsäteollisuuden sivutuotteiden kanssa. Viime vuonna metsähaketta käytettiin energiantuotannossa 10,2 miljoonaa kuutiometriä, josta harvennusten pienpuuta oli 6,4 miljoonaa kuutiota ja hakkuutähteitä 2,9 miljoonaa kuutiota. Metsäteollisuuden sivutuotteita kului 11 miljoonaa kuutiota energiaksi.  

Onko energiapuulle kysyntää? 

Harvennuksista saatavan pieniläpimittaisen puun kysyntä on selvästi kasvanut ja sen käyttö energiantuotannossa lisääntyy. Suomessa on paljon nuoria, harvennustarpeessa olevia metsiä. Näitä metsiä kannattaa kunnostaa, ja samalla saadaan hankittua pienpuuta metsäteollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin.  

Sellainen käsitys on, että puupolttoaineista syntyy niukkuutta ja myös kuitupuuta ohjautuu polttoon, mutta alueellisesti tässä on isoa vaihtelua. Parhaiten energiapuuta on saatavissa Itä-Suomessa, koska siellä on paljon nuoria metsiä ja mahdollisuuksia lisätä pienpuun keruuta. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomessa on paljon lämpölaitoksia. Siellä energiapuusta on enemmän kilpailua ja kuituläpimittaista harvennuspuuta päätyy yhä useammin polttoon ja energiaksi. 
 

Harvennushakkuu on tärkeää tehdä sopivalla menetelmällä ja korjuukalustolla. Kuva: Eva Ekholm
 

Miksi puu on hyvä energianlähde?  

Puusta saadaan uusiutuvaa ja paikallisesti tuotettua energiaa. Sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita lämpö- ja voimalaitoksilla. Puuta on hyvin saatavilla energiakäyttöön, mikä nopeuttaa siirtymistä pois turpeen ja kivihiilen käytöstä. Puu ei kilpaile muiden uusiutuvien energianlähteiden, kuten aurinko- tai tuulivoiman kanssa. Tarvitsemme monipuolisesti erilaisia uusiutuvia energialähteitä.  

Puupohjaiset polttoaineet ovat meille kansallisesti merkittävin uusiutuvan energian tuotantomuoto. Puulla tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä maakunnissa. Polttoainetta täytyy saada ympäri vuoden tasaisesti, eli myös huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta puu on hyvä polttoaine.  

Nuorista metsistä energiapuuta kertyy keskimäärin 50 kiintokuutiometriä hehtaarilta. Yhdellä kiintokuutiolla puuta tuotetaan energiaa noin 2 megawattituntia. Tällä laskukaavalla yhdeltä hehtaarilta korjatulla energiapuumäärällä saadaan tuotettua 100 megawattituntia energiaa. Sillä määrällä lämmittää jo vuoden ajan viittä omakotitaloa.  

Millaisista metsistä energiapuuta korjataan? 

Energiapuuta korjataan ennen kaikkea ylitiheistä nuorista metsistä ja hoitamatta jääneistä taimikoista, jotka ovat iältään keskimäärin 20–30 vuotta. Näissä metsissä puut ovat riukuuntuneita ja kasvavat huonosti. Harvennuksessa metsästä poistetaan pienirunkoisia puita, jotta jäljelle jäävät puuntaimet saavat lisää valoa ja kasvutilaa.  

Metsänomistaja voi tarkistaa Metsään.fi-palvelusta, onko omissa metsissä tarvetta nuoren metsän hoidolle tai ensiharvennukselle, joiden yhteydessä saisi korjattua pienpuuta. Tiedot voi tarkistaa myös metsäsuunnitelmasta, jos sellainen on tehty.   

Kasvupaikan rehevyys vaikuttaa siihen, korjataanko metsästä energiapuuksi kokopuuta vai karsittua rankaa. Kun korjataan karsittua rankaa, jäävät puiden oksat ja latvukset metsään lannoittamaan metsämaata. Kokopuun korjuussa metsään ei jää yhtä paljon ravinteita antavia hakkuutähteitä. Näin ollen kokopuun korjuuta ei suositella karummille maille, vaan ainoastaan reheville paikoille.  

Puuston pitää olla vähintään varttunutta taimikkoa tai mieluummin nuorta kasvatusmetsää, pituudeltaan vähintään 10-metristä, jotta energiapuuta kannattaa korjata harvennusmotolla. Pienpuun korjuuseen urakoitsijoiden käyttöön on tullut viime aikoina uutta korjuutekniikkaa. Esimerkiksi jatkuvaan kaatoon ja giljotiinikatkaisuun perustuvat hakkuukourat tehostavat pienpuun korjuuta. 

Juurikäävän leviämistä täytyy torjua havupuuvaltaisissa metsissä toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana myös harvennushakkuiden ja energiapuun korjuun yhteydessä. Jos moton hakkuupäästä ei pysty levittämään torjunta-ainetta kannoille, pitäisi hakkuu tehdä talvella.  
 

Varastoidun puun täytyy antaa kuivaa vähintään kesän yli, jotta se on riittävän kuivaa poltettavaksi. Kuva: Arto Pulkkinen
 

Kuinka metsänomistaja hyötyy energiapuun korjuusta? 

Metsänomistaja saa tuloja myydystä energiapuusta, mutta ennen kaikkea kannattavaa on tehdä metsän harvennushakkuu. Kun nuorta metsää harvennetaan, jäljelle jäävä puusto pääsee järeytymään. Näin metsästä saadaan myöhemmin arvokasta tukkipuuta ja enemmän puunmyyntituloja. Harvennushakkuu on tärkeää tehdä laadukkaasti, sopivalla menetelmällä ja korjuukalustolla.  

Metsäenergian kova kysyntä on nostanut energiapuusta maksettavaa hintaa. Varsinkin karsitun energiarangan hinta on noussut. Energiapuun hinnassa on alueellista vaihtelua. Energiapuukaupan hintakehitystä voi seurata esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tietopalvelusta.   

Nuoren metsän kunnostus tarjoaa metsänomistajalle myös mahdollisuuden vaikuttaa metsän monimuotoisuuteen. Hoitamattomassa nuoressa metsässä on yleensä monia eri puulajeja. Harvennushakkuussa voi jättää metsään kuusialikasvosta ja säästöpuiksi haapoja, raitoja ja leppiä. Näin metsästä kehittyy aikanaan monimuotoinen ja sekapuustoinen metsä. Lahojen ja kuolleiden puiden jättäminen metsään on luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokasta. 

Lisätietoa luonnonhoidon keinoista nuoren metsän hoidossa ja pienpuun korjuussa on Monimetsä-hankkeen esitteessä. 

Mitä tapahtuu energiapuun korjuun jälkeen?  

Kun energiapuuta korjataan keväällä tai kesällä, annetaan korjatun puun ja hakkuutähteen kuivahtaa palstalla noin kuukauden ajan. Sen jälkeen energiapuut ajetaan metsästä varastopaikalle. Varastoidun puun täytyy antaa kuivaa vähintään kesän yli syksyyn ennen kuin sitä voidaan käyttää. Jos puuta varastoidaan seuraavalle talvelle, varastointipaikalla olevat energiapuukasat peitetään.  

Energiapuun korjuumäärät kasvavat ja puuta varastoidaan nykyään entistä enemmän suurissa terminaaleissa. Terminaalit ovat asvaltoituja kenttiä, joissa puun kuivaaminen ja haketus on helppo järjestää. Puuta voidaan hakettaa talvella terminaalialueella ja toimittaa sitten sitä tarpeen mukaan eteenpäin voimalaitoksiin. Metsäkeskuksen TIESIT-hankkeessa selvitetään parhaillaan, minne energiapuuterminaaleja olisi tarvetta perustaa eri puolilla Suomea.

Edelleenkin tietysti hakkuutähdettä varastoidaan metsäteiden varsilla pienempiä eriä. Puun varastointiin kannattaa hakea mahdollisimman avara ja tuulinen paikka, jotta puu kuivaisi nopeammin. Motolla korjattu karsittu ranka kuivaa nopeammin kuin kuorimaton kokopuu.  

Puun matkasta metsästä voimalaitokselle voi lukea lisää Metsään-lehden artikkelista.  
 

Metsähakkeen tarve kasvaa. Kuva: Metsäkeskus
 

Kuinka tärkeitä puupolttoaineet ovat energiantuotannossa Suomessa? 

Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on 28,5 prosenttia eli lähes kolmannes. Ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomessa puolet kaikesta energiankulutuksesta tulisi kattaa uusiutuvilla polttoaineilla. Puun rooli on merkittävä, koska sillä voidaan korvata kivihiiltä, turvetta ja öljyä energiantuotannossa. Puun käyttö kasvaa väkisinkin tulevina vuosina.  

Päästöttömiä uusiutuvia energian lähteitä ovat tuuli- ja aurinkoenergia, lämpöpumput sekä tekniset hiilinielut. Uudet tekniikat eivät kuitenkaan vuodessa tai kahdessa muuta energiantuotantoamme päästöttömäksi, eli puuta tarvitaan näiden muiden uusiutuvien energianlähteiden rinnalla.  

On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa ei polteta tukkipuuta energiaksi, vaan energiapuuta saadaan pääasiassa metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotteena. Energiapuuta saadaan siis osana puunjalostusketjua. Sivutuotteitakin pyritään jalostamaan pitemmälle esimerkiksi bioöljyksi ja biohiileksi. Samoin energianpuun korjuuta ja sen tekniikkaa kehitetään tulevina vuosina entistä paremmaksi.