Siirry sisältöön
Metsäkeskuksen etusivulle Metsäkeskuksen etusivulle
Metsäkeskuksen asiakaslehden etusivulle
På svenska

Kuivasta polttopuusta on nyt pulaa

Kangasalla toimiva polttopuuyrittäjä teki tälle kaudelle noin 800 kuutiota polttopuita. Kaikkia puita ei ehditty edes viedä sisälle varastoon, kun ostajia oli niin paljon. Polttopuun käytöllä voi leikata sähkönkulutusta kovien pakkasten aikaan pienemmäksi. 

Kysely
Täytä tämä kenttä.
Piditkö artikkelista? En pitänyt lainkaan
Täytä tämä kenttä.
Esa-Pekka Penttilä polttopuusäkkien vieressä.

Esa-Pekka Penttilä tekee päätyönään maanrakennustöitä. Polttopuumyynti on vain sivutoimi. Kuva: Outi Suoranta

01.11.2022

Teksti: Outi Suoranta

Esa-Pekka Penttilä muistelee, että aina ovat myyntiin tehdyt polttopuut menneet, viimeistään kesällä kun uusia puita tuodaan sisälle.

– Viime vuonna polttopuut loppuivat vuodenvaihteessa ja nyt viimeiset lähtee lokakuun aikana. Hyvä, että kauppa käy, mutta kurjaa myydä eioota. Varmasti moni jää nyt ilman polttopuita.

Penttilä myöntää, että tämänhetkinen tilanne ei ole mukava kenenkään kannalta. Metsänomistajan ja polttopuuyrittäjän näkökulmasta olisi luonnollisesti paras, jos kaikki kysyntä olisi jaksottunut pidemmälle ajalle.

– Kun homma lähti ihan laukalle, yritettiin vaan pysyä mukana.

Pitkä ja kylmä viime talvi antoi jo viitteitä siitä, että polttopuita tarvitsevien ja ostettavien klapien määrä on nousussa. Penttilä nosti viime talvena kolmanneksella kiintokuutioiden määrää 350 kiintokuutioon. Hän ajatteli, että kyllä puut riittävät.

– No eipä riittänyt. Rahkeita olisi voinut olla ehkä 450 kiintokuutioon, mutta eihän tilannetta kukaan osannut ennustaa, Penttilä toteaa jälkiviisaana.

Polttopuun valmistus vie noin puoli vuotta

Penttilä on mukana Halkoliiteri-palvelussa, mutta hän poisti ilmoituksensa jo syyskuun alkupuolella. Hallissa on vielä noin 150–200 kuutiota polttopuuta, mutta ne odottavat hakua tai kuljetusta.

– Tälle kaudelle tehtiin kaikkiaan noin 800 kuutiota, mutta kaikkia ei ehditty edes viedä sisälle, kun oli niin paljon ostajia. Polttopuiden tekijöille optimaalinen tilanne olisi se, että ostaja hankkisi puut tuoreena ja kuivaisi itse, jos siihen on mahdollisuus. Polttopuut voisi tässä tapauksessa saada vähän edullisemminkin.
 

Polttopuuta peräkkäisissä pinoissa. Taustalla koivumetsää. Polttopuun kuivuminen vie useita kuukausia. Puut kuivuvat hyvin katetussa varastossa tai pinossa. Kuva: Urpo Hassinen
 

Kangasalla toimiva Penttilä on joutunut nostamaan polttopuukuution hinnan 80 euroon yhä kohoavien kustannusten takia.

– Moni vakioasiakas on yleensä ottanut 2–3 kuutiota, nyt hekin ostivat 4–6.

Metsänomistajan ajatukset ovat jo pitkään olleet tulevan talven kaadoissa, osin sitä seuraavassa. Viime talvena Penttilä sai omasta metsästä vain 110 kiintokuutiota ja loput oli ostopuuta.

– Puun hankinta voi olla monelle tekijälle todella haastavaa ja ostopuu voi äkkiä maksaa tuplat siitä mitä viime vuonna. Tähän asti olen voinut tehdä polttopuut pääsääntöisin koivusta, mutta ensi kaudella valtaosa voi olla jo sekapuuta.

– Vaikka kuitupuuta ostettaisiin vaikka kuinka paljon, on sen hinnoittelupolitiikka todella huonoissa kantimissa. Itsellä voi olla edessä se tilanne, että laitan kuitupuuta polttopuuksi. Jos saan siitä paremman hinnan polttopuuna, niin miksi en niin tekisi.

Polttopuuyrittäjä toivoo, että haastavasta tilanteesta huolimatta moni muistaisi, että joku tekee paljon töitä sen eteen, että polttopuita ylipäätään on. Lukuisat eri työvaiheet ottavat aikaa noin puoli vuotta.

– Moni on vieraantunut käytännön ajatuksista ja luulee, että polttopuut vaan ilmestyvät jostain. Puun kuivuminenkin ottaa monta kuukautta, joten tähän hätään uutta polttopuuerää ei voi taikoa.

Polttopuulle on nyt kysyntää

Metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden asiantuntija Kyösti Turkia arvioi, että jos puuta ei käytettäisi lämmitykseen, sähkö ei riittäisi viime talven kaltaisen kylmän talvikauden huippupiikkien aikana kaikille.

– Jo nyt on väläytelty mahdollisuutta siihen, että sähkönkulutusta saatetaan rajoittaa ja säännöstellä. Polttopuun käytöllä voi leikata sähkönkulutusta kovien pakkasten aikaan pienemmäksi ja säästää lämmityskuluja, vaikka polttopuidenkin hinta on noussut ainakin kolmanneksen.

Turkia itse asuu Joensuussa, jossa irtokuution saa 80 eurolla, mutta tietää kertoa, että Uudellamaalla irtokuution hinta on jo paljon korkeampi, 120-150 euroa.

– Polttopuiden kysyntä on tänä syksynä ollut aivan ennätysmäistä ja joka puolella maata on sama tilanne. Kuivasta polttopuusta voi tänä talvena olla pulaa varsinkin Etelä-Suomessa, missä puun tarvitsijoita on paljon.

Suomessa on Turkian mukaan myös vahva polttopuuperinne, vaikka päätoimisia polttopuuyrittäjiä ei aikaisempien vuosikymmenien tapaan enää löydy samalla tapaa. Kaupallisen polttopuun eli ostopuun määrä on lisääntynyt.

– Määräänsä enempää polttopuuta ei kuitenkaan kannata hamstrata. Erilaisia energialaskureita käyttämällä voi arvioida tarvittavan polttopuun määrää. Pakkastalvet ovat suhteellisen harvinaisia eivätkä vuodet ole veljiä keskenään. Oikeisiin polttotapoihin pitää myös kiinnittää huomiota.
 

Esa-Pekka Penttilä klapikoneen vieressä.Esa-Pekka Penttilä tekee polttopuut vankkoihin kangassäkkeihin. Klapikoneessa on teline, johon menee kaksi säkkiä vierekkäin. Kuva: Outi Suoranta
 

Harvennushakkuista energiapuuta

Polttopuiden tarve ei ole Turkian mukaan mihinkään poistumassa, vaikkakin ilmasto- ja energiastrategian laadinnassa näkymä on ollut sellainen, että polttopuun pienkäyttö kääntyy laskuun jossain vaiheessa.

– Toki tämä arvio on laadittu ennen energiakriisiä. Uskon, että jatkossakin polttopuun pienkäyttö on tärkeä osa kotitalouksien omavaraisuutta ja puuta käytetään vähintään rinnakkaisena lämmitysmuotona yhdessä maalämmön ja aurinkoenergian kanssa.

– Uusien talojen rakentajat eivät ole tulisijoja hylänneet ja monet hankkivat tehdasvalmisteisen varaavan tulisijan tai paikalla muuratun takan jo palavan puun tuottaman tunnelmallisen ja miellyttävän lämmön takia.

Turkia on huolissaan puun saatavuudesta, kun puuta energiaksi tarvitaan lisää. Raaka-ainetta metsissä riittää, mutta Etelä-Suomessa alueen oma tarjonta ei riitä täysin kattamaan energiapuun kasvavaa käyttöä.

Turkialla on itsellä tuore kokemus työmatkalta Unkarista, jossa 60 prosenttia maan kaadetuista puista käytetään nyt polttopuuksi huoltovarmuuden säilyttämiseksi.

– Suomessa pitää panostaa kestävässä metsänhoidossa enemmän huomiota nuorten metsien harvennushakkuisiin, joilla turvataan puuston järeytymistä ja kasvua. Näin voimme parantaa raaka-aineen alueellista saatavuutta ja riittävyyttä myös polttopuuta valmistaville ja kuluttajille toimittaville polttopuuyrittäjille.

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Jätä kommentti

Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.

Täytä tämä kenttä.